Tapoja käyttää lyhenteitä

[oh2op]

Usein kapeakaistaisessa radioliikenteessä niin kuin ennen merenkulussa sähkötyksellä, muodostuu tarve lyhentää sanoja ja käsitteitä. Melkoisen tilastoivaissa suunnitteluyhteiskunnissa on tapoja lyhentää tietuieita vakioiduin merkinnöin. Pelastustoimen ja väestönsuojelun, viestituen, kannalta voivat olla melko keskeisiä eri paikkoihin sekä sosiaali- ja suojelualan palveluihin liittyvät lyhenteet.

Suomessa keskeinen turvallisuuskoordinaatori on sisäasiainministeriö. Suomessa ei ole hätätilaministeriä niin kuin Uudessa-Seelannissa, missä pelastustoimen suorittaminen on kuitenkin paikallishallinnon asia. Suomessa on sisäministeriössä pelastusosaston johtaja. Venäjällä puolestaan on hätätilaministeriö, millä on oma toimeenpanokyky pelastustoimilla. Sen "baretti" on väestönsuojelun, siviilipuolustuksen, oranssi.

Suomessa 2004 yhdistettiin kuntien palokuntalaitokset sisäasiainministeriön ratkaisulla aluepelastuslaitoksiksi. Näistä pelatuslaitoksista vain kaksi oli toimeenpanoltaan maakunnallisia, Päijät-Hämeessä ja Lapissa. Kolmantena on Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoon sovitettu.

1.1.2023 Suomen pelastustoimi siirtyi aluepelastuslaitoksilta hyvinvointialueiden pelastustoimeksi 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena Helsingin kaupunki, missä Helsingin kaupunki hoitaa hyvinvointialuepalvelut ja pelastustoimen ite ja Ahvenanmaan maakunta, misssä noudatetaan sen itsehallintoa.

Näin ollen melko keskeinen on kuntajako 309 kuntaan ja toisaalta maakunnat, millä on hyvinvointialue. Pääkaupunkiseudulla ei päde suora kuntajako siksi, että Helsinki on itsenäinen Uudenmaan maakunnasta ja hyvinvointialeuita Uudellamaalla on monia: Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Keravan ja Vantaan hyvinvointialue sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Toisin sanoen Uudenmaan tunnuksin pitäisi kattaa Helsingin kaupunki ja neljä hyvinvointialuetta.

[oh2op]

Suomessa on 2025 Ahvenanmaalla 16 kuntaa maakunnan itsehallintojärjestelyin ja Manner-Suomessa 293, yhteensä 309. Kuntia varten on olemassa kansaneläkelaitoksen käyttämä kuntanumeristo, mikä järjestäytyy aakkosten mukaan. Esimerkiksi Kemiönsaaren kuntaan liittyen sanan Kemiönsaari voi ilmaista numerolla 322, kolmella merkillä, kun taas K e m i ö n s a a r i - sanassa on yksitoista merkkiä. Näin ollen tarvittava pituus supistuu 8 merkkiä, noin 73%. On toki yksi kuntayksikkö, Iin kaupuki, missä kolmea numeroa käyttämällä merkkimäärä lisääntyy 33% :stä luvuksi 138:ksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ ... numeroista

308 muussa tapauksessa kansanelälelaitoksen kuntanumeroista on etu.

[oh2op]

Tilastokeskus on luokitellut kahdella numerolla maakunnat luvuiksi. https://stat.fi/fi/luokitukset/maakunta ... 1_20250101

[oh2op]

Tilastokeskus on luokitellut kahdella numerolla maakunnat luvuiksi. https://stat.fi/fi/luokitukset/maakunta ... 1_20250101 Vain numero 20 puuttuu. Tämä johtuu siitä, että Itä-Uudenmaan maakunta yhdistettiin. Siinä, missä 309 kuntaa voidaan ilmaista kolminumeroisella luvulla, voidaan Ahvenanmaana autonominen maakunta ja muut maakunnat ilmaista kahden numeron luvulla.

Haasteeksi tulee Uudenmaan maakunta, missä pelastustoimi on jakautunut Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Keravan ja Vantaan sekä Länsi-Uudenmaan pelastusalueisiin ja lisäksi myös Helsingin kaupunkiin. PItäisi keksiä neljä alanumeroa ja päättää, miten Helsingin kaupunki ilmoitetaan, jos sen pelastustoimi pitäisi olla merkitty samankaltaislla tavalla kuin hyvinvointialueet ja Ahvenanmaan maakunta.

01 Uusimaa

02 Varsinais-Suomi

04 Satakunta

05 Kanta-Häme

06 Pirkanmaa

07 Päijät-Häme

08 Kymenlaakso

09 Etelä-Karjala

10 Etelä-Savo

11 Pohjois-Savo

12 Pohjois-Karjala

13 Keski-Suomi

14 Etelä-Pohjanmaa

15 Pohjanmaa

16 Keski-Pohjanmaa

17 Pohjois-Pohjanmaa

18 Kainuu

19 Lappi

21 Ahvenanmaa

Yksi mahdollisuus ratkaista viiden pelastustoimen haaste on pudottaa koko Uusimaan kolmannelle kymmenelle kakkosdivisioonaan kolmannelle kymmennelle tuottamalla sille 30-sarja. Kun kaikki tietävät, että Manner-Suomen maakuntia on 19 ja että lisäksi on Ahvenanmaan autonominen maakunta, herättää ja hälyttää 30:llä alkava sarja ajatuksen erityisratkaisusta. Mikä olisi 30-sarjan järjestys, 30, 31, 32, 33, 34?

Tilastokeskuksen logiikalla numerot nousevat kohti pohjoista vertikaaleissa tasoissa: Uusimaa 01 on melko keskellä etelässä, mistä siirrytään tasolla länteen Varsinais-Suomeen 02 ja pohjoiseen Satakuntaan 03. Toisessa vaiheessa edetään jälleen melko keskeltä Hämeestä, Kanta-Hämeestä 05, pohjoiseen, Pohjois-Hämeeseen eli Pirkanmaalle 06 ja palataan tasolla itään Itä-Hämeeseen eli Päijät-Hämeeseen 07. Jostain syystä maakunta 03:a ei ole, jos olisi, se voisi olla Itä-Uusimaa 03 eli Varsinais-Suomesta olisikin siirrytty tasossa zig-zag:ia itään. Kymenlaaksosta 08 noustaan itärajaa pohjoiseen Pohjois-Karjalaan 12 saakka, minkä jälkeen alkaa pohjoistuminen Keski-Suomesta Pohjanmaille länteen Etelä-Pohjanmaalle 14, edelleen länteen ruotsinkieliselle Pohjanmaalle eli Österbottenille, Pohjanmaalle 15, mistä jälleen Pohjoiseen Keski-Pohjamaalle 16 ja Pohjois-Pohjanmaalle 17 ja itään Oulusta kohti Kajaania ja Kuhmoa Kainuuseen 18. Sitten ei olkaan kuin Lappi 19 ja Ahvenanmaa 21. Toisin sanoen idässä mennään pohjoiseen ja etelässä kierrellään vaakatasossa itän ja lännen välillä. Jos mentaalikartalla noudattaisiin oletettavaa tilastokeskuksen logiikkaa niin silloin keskellä olisi Helsingin kaupunki 30, sitten länteen Länsi-Uudellemaalle 31, takaisin vastapäivään Keravalle ja Vantaalle 32, sitten Keski-Uudellemaalle 33 ja lopuksi Itä-Uudellemaalle.


Näin ollen sovellettu pelastustoimien jako alueittain olisi 40+ -periaatteella:

01 Uusimaa https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#41

02 Varsinais-Suomi https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#42

04 Satakunta https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#44

05 Kanta-Häme https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#45

06 Pirkanmaa https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#46

07 Päijät-Häme https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#47

08 Kymenlaakso https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#48

09 Etelä-Karjala https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#49

10 Etelä-Savo https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#50

11 Pohjois-Savo https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#51

12 Pohjois-Karjala https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#52

13 Keski-Suomi https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#53

14 Etelä-Pohjanmaa https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#54

15 Pohjanmaa https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#55

16 Keski-Pohjanmaa https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#56

17 Pohjois-Pohjanmaa https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#57

18 Kainuu https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#58

19 Lappi https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#59

21 Ahvenanmaa https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#61

30 Helsinki https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#30

31 Länsi-Uusimaa https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#31

32 Kerava ja Vantaa https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#32

33 Keski-Uusimaa https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#33

34 Itä-Uusimaa https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=590#34

Mihin tätä jakoa voitaisiin hyödyntää? No vaikkapa taajuuksien jakamisessa Yleisradion tekstitelevisiossa sivuilla 590/01-99 pelastustoimen alueittain? Saman voisi Suomen Radioamatööriliitto ry:n lisäksi tehdä kuuluvuuden osalta sivuilla 591/01-99.

[oh2op]

Lukujen ilmaiseminen väreillä on jo vakioitu vastusten koodaamisessa https://www.youtube.com/watch?v=bTXxqZF ... JuhaKatila :

0 musta
1 ruskea
2 punainen
3 oranssi
4 keltainen
5 vihreä
6 sininen
7 violetti
8 harmaa
9 valkea

Jos ei sattuisi olemaan ruusukkeita eikä kulmarautoja niin asemansa voisi osoittaa väreillä

0 viestimies (tai viestinainen)
1 korpraali / ylimatruusi
2 alikersantti
3 kersantti
4 ylikersantti
5 vääpeli
6 ylivääpeli
7 sotilasmestari
8 vänrikki / aliluutnantti
9 luutnantti

00 yliluutnantti, kaksi mustaa nauhaa
11 kapteeni, kaksi ruskeaa nauhaa
22 majuri, kaksi punaista nauhaa
33 everstiluutnantti, kaksi oranssia nauhaa
44 eversti, kaksi keltaista nauhaa
55 prikaatikenraali / lippueamiraali, kaksi vihreää nauhaa
66 kenraalimajuri / kontra-amiraali, kaksi sinistä nauhaa
77 kenraaliluutnantti / vara-amiraali, kaksi violettia nauhaa
88 kenraali / amiraali, kaksi harmaata nauhaa
99 ylipäällikkö, kaksi valkoista nauhaa

Tällä tavalla voi merkitä taajuusalueita:

70cm musta - violetti 07
2m punainen 2
4m keltainen 4
6m sininen 6
10m ruskea - musta 10
CB ruskea - ruskea 11 (11m)
12m ruskea - punainen 12
15m ruskea - vihreä 15
17m ruskea - violetti 17
20m punainen - musta 20
30m oranssi - musta 30
40m keltainen - musta 40
60m sininen - musta 60
80m harmaa - musta 80
160m ruskea - sininen - musta 160
630m sininen - oranssi - musta 630
2200m punainen - punainen - musta - musta 2200

Antennikaapelit voi merkitä toisin päin, siten, että värit luetaan liittimestä kaapeliin päin.

[oh2op]

A ​viation 1 ilmailuviranomaiset
B​ order guard 2 rajavartiosto
C ustoms 3 tullilaitos
E mergency medical services 4 ensivastesairaanhoito
M ilitary 5 puolustusvoimat
P olice 6 poliisi
R escue 7 pelastuslaitos
S​ ocial services 8 sosiaalitoimi
V olunteer 9 vapaaehtoistoiminta

Alueiden lisäksi on olemassa TETRA-VIRVEssä toimialajako. Viestituki voisi mennä vapaaehtoistoiminnan luokkaan, mutta se voisi tarvita alamääreekseen toimialan, mitä se tukee. Jos ajatellaan, että Suomen Punaisen Ristin paikalliskomitea tukee sairaamhoitoa niin se voisi olla 94 ja jos pitää ilmaista asia kahden numeron luvulla, niin silloin saman toimialan viranomaistoiminta voisi olla ilman 9:ä vaikka 44 eli Helsingin kaupungin, Ahvenanmaan maakunnan tai hyvinvointialueen ensivastesairaanhoito.

91 ilmailukerho
92 raja- ja rannikkoalueen ympäristöä tarkkailevat asukkaat
93
94 Suomen Punaisen Ristin ensiapuryhmä
95 vapaaehtoinen maanpuolustustyö
96 Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoinen pelastuspalvelu
97 sopimuspalokunta, viestitukitoiminta, radiospektrin kuuntelu skanneroiden https://rx.linkfanel.net, https://oh3ac.oh3cyt.com , https://websdr.fi
98 diakonia, Mannerheimin lastensuojeluliitto
99 erikseen erittelemätön vapaaehtoistoiminta

Minkään palvelun tarve ei poistu sillä, ettei ole verkkosähköä eikä matkapuhelimella voi enää soittaa hätäkeskukseen.

[oh2op]

Suomen Radioamastööriliitolla on kuntatyöskentelytodistuksessa 1636 alkaneeseen ja 31.12.1996 päättyneeseen kuntajakoon perustuva kuntanumerointi. https://riksarkivet.se/visa-kartsamlingar

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_l%C3%A4%C3%A4nit

Ensimmäinen poikkeus tästä oli aakkosiin perustuva läänitön kuntanumerointi kansaneläkelaitoksella 1.1.1964, kun otettiin käyttöön sosiaaliturvatunnus. Sosiaaliturvatunnus oli toki jo olemassa kehittyneessä Ruotsissa pedon merkkinä. 1970-luvulla vain viidessä Pohjoismaassa ja Saksan demokraattisessa tasavallassa oli käytössä totalitaristinen henkilötunnus, millä voidaan avaintietueena yhdistää koko elämä viranomaisten arvioitavaksi.

Itse asiassa kuntatodistukset voisivat noudattaa sote- ja pelastustoimijakoa. Lääninumeron asemesta olisi Helsingin kaupunki-, Ahvenanmaan maakunta- tai hyvinvointialuenumero alkuosana ja loppuosana kansaneläkelaitoksen aakkosiin ja kuntaliitoksiin perustuva kuntanumero.