1938, numero 269492 https://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/ya ... 352916/all Saksan valtakunnassa oli melko keskeistä ennen toista maailmansotaa ja sen aikana se, että radiovastaanotin oli riittävän halpa riittävän monelle, jotta valtakunnankansleri saattoi propagandaministerin kanssa ohittaa sanomalehdistön päätoimittajat palstamillimetrienvartijoina ja puhua "suoraan kansalle".
Nykyään suoraa puhetta on (epä)sosiaalisessa mediassa, mitä pyritään rikoslailla kaitsemaan mm. "kiihotuksena kansanryhmää vastaan". Periaateessa eurooppalaisessa yleisradiokartellissa pääasiassa vain hallitusten suorittama kiihottaminen on yleishyödyllistä ja kansanterveydellistä. Ennenkään ei haluttu uhrata opetusministeriötä, mikä vastaa myös perusopetuksesta uhrata tiedottamiselle, mitä pidetään asian edistämisenäkökin, propagandana toisin ajattelevien keskuudessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Propaganda
Ukrainan tasavallalla on kulttuuripolitiikan ministeriö, millä pyritään kitkemään koordinoidusti menneisyydenkin sisältötuotteiden esittämistä nykyaikaan sopimattomana tai vajaasopivana. Yleisradiotoiminnassa vastaaottomaissa luvattomina lähetyksiä kutsutaan clandestine-radioitsemiseksi. Neuvostoliitolla oli 8000 ihmistä töissä suunnittelemassa ja toteuttamassa yleisradiolähetysten radiohäirintää. Pitkien ja keskipitkien aaltojen yleisradiolähetyksillä ulkomaile alkoi olla yhteiskunnallista merkitystä 1920-luvun lopulta alkaen ainakin 1950-luvulle.
Yleisradiolähetysten kaukokuuntelijat, DX-kuuntelijat, usein muistanevat Kööpenhaminen radiokonferenssin, missä toisen maailmansodan hävinneiltä siirrettiin pitkien ja keskipitkien yleisradioaaltojen lähetysoikeuksia voittajille 1949. Tämä aiheutti mm. Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain Saksan miehitysaueilla vain 50 km:n päähän yleensä yltävien taajuusmoduloitujen, FM:n, yleisradiolähettimien kehityksen yleisradiotoiminnassa, mikä oli Suomessakin voimakasta 1953-1959. Se, mitä DX-kuuntelijat eivät yleensä tiedä, on se, että FM:n voimakas kehitys alkoi Yhdysvalloissa ja Yhdysvalloista Eurooppaan toisen maailmansodan vuoksi, kun piti toteuttaa Yhdysvaltain ja muiden länsiliittoutuneiden sodankäynnin tehostamiseksi "kännykkä", komppaniaradio. Periaatteessa yleisradiokehitystä Euroopassa FM:ll muistetaan Kööpenhaminan radiokonferenssista 1949, mutta ei tiedetä sitä, että FM alkoi yleistyö voimakkaasti länsiliittoutuneilla toisen maailmansodan lopussa, kun 4,6,1944 länsiliittoutuneet nousivat maihin Normandiassa. FM-radio pääasiassa 1940-luvulla oli maavoimien kenttäradio, komppaniaradio ja pataljoonaradio, ja sitten 1950-luvulla jo voimallisesti yleisradio. Suomen puolustusvoimissa LV1.. on komppaniaradio, LV2.. on pataljoonaradio ja LV3.. on prikaatiradio, mikä voidaan toteuttaa pataljoonaradion tehovahvistimella. Jalkaväkiprikaati-80:llä oli pataljoonan toiminta-alue 2 rintamakilometriä x 3 selustakilometriä, 6 km2 niin kuin Suomen pienimmän kunnan pinta-ala, Kauniaisten kaupungin, Espoon keskellä, 5 W, kuin QRP. Prikaatin toiminta-alue oli 10 rintamakilometriä x 20 selustakilometriä, 200 km2 ja tehoa 30 W. Armeijakuntaradio oli 100 W. Armeijakunta ei ollut vakioitu, vaan saattoi käsittää 2-3 prikaatia. On sinänsä mielenkiintoista se, että pataljoonaradio on kuin QRP, Yaesu FT-817, FT-817ND, FT-818, Icom IC-705, KX3 tai mcHF, kun taas Yaesu FT-891 on jo kuin armeijakuntaradion 100 W:n teholuokassa Toisaalta on niin, että amatööriradioilla operoidaan usein HF:llä, kun samoin tehoin kenttäradiot olivat FM:llä VHF-taajuusalueella.
Yleisesti ottaen länsimainen sodankäynti transistoriradioaikakauden jälkeen mikrosuoritinaikakaudella perustuu myös pehmeään voimaan. Sen lisäksi, että halutaan niin kuin 1930-luvulla omaa asiaa radioaalloille, halutaan, ettei vatustaja radioi tai ainakaan lähetä televisio-ohjelmaa. Melko vaikuttavaksi koetaan väestöön vaikuttaminen tuhoamalla tai lamauttamalla televesiolähettimet. Ne ovat kalliimpia kuin yleisradiolähetysasemat ja koska televisiomastot ovat korkeita, on niissä myös voimakkaita yleisradioasemia, kuten Suomessa Radio Suomen ja Yle-X:n, ilmavalvontaselosteiden 30 000 W:n - 50 000 W:n tehoin, Latokasken, Liljendalin, Sippolan ja Tiirismaan Digitan radio- ja televisioasemien lamauttaminen ei vaikuttaisi aluksi vain siihen, ettei saataisi kanavanippujen sisältöjä toimitettua väestölle, vaan siihen, että samoissa mastoissa Radio Suomi ja Yle-X lamautuisivat. Sitten todennäköisesti yritettäisiin kuunnella Sysmästä Nuoramoisista tai Kolavankankaan telemastosta, ehkä Pasiradiostakin kolmannessa vaiheessa ja neljänessä metsästysradiosta, 70,200 MHz FMN RHA68#13(9) amatööriyleisluokkalaistan 100 W:lla. Telemastoissa voi olla maltillisia 500 W:n - 1500 W:n lähettimiä.