Muistaako kukaan, miten monta vuotta Suomen Radioamatööriliitto ry:n uutiskirje on pitänyt taukoa ja mikä oli sen pääasiallinen sisältö ja ilmestymistiheys? Vuosien mennessä Radioamatöörin julkaisutiheys on harventunut 11:stä (heinä-elokuun kaksoisnumero) tai 12:sta kuuteen vuodessa. Toisaalta tekstitelevisiota olisi voinut vuosikymmeniä voinut käyttää toteutunutta ahkerammin sivuille 590/13 - 590/99, jos olisi ollut nopeaa asiaa tai nopeahkoa ajankohtaista asiaa. Käytännössä menneinä vuosikymmeninä ei olisi voinut mennä yli 590/30 , koska vahinmpien televisioiden muistit saattoivat seota noin 30. tekstitelevision alasivun jälkeen.
On ehkä vaikea päättää, pidetäänkö yllä perinteistä yhtenäisyyttä vai tarjoillaanko uusia ideoita kilpailussa postmodernin ihmisen vapaa-ajasta Facebookissa, Instagramissa, Tik-Tok:ssa ja X:ssä, nykyaikaisen ihmisen signaalitiedustelupaikoilla.
Mitä tiedotteen sisällöksi ja miten usein sen kannattaisi ilmestyä Radioamatöörin joka toisena kuukautena tapahtuvan ilmestymisen välillä? Pitäisikö sillä niin kuin Lahden Radioamatöörikerhon päätoimittajan Kerhokirjeellä olla ISSN-numero ja pitäisikö se tallentaa ajankuvana näin ollen kansallisarkistoon?
Anglismi leviää fennomaaniseen kielenkäyttöön. Yleisesti ottaen team ei ole ryhmä, vaan joukkue. Joukkueessa sotilaallisesti voi olla 3-4 ryhmää ja jalkaväkijoukkuessa on saattanut olla 37 sotilasta. Puolijoukkuetelttaan ei ole 1930-luvulta ajateltu majoitettavaksi joukkuetta, vaan puolet joukkueesta, noin hieman vajaat 20. Tiimi on melko suurellinen anglistinen nimitys ryhmälle vajaalle 10:lle tai puoliryhmälle. Monetkaan tiimit eivät ole kuin puoliryhmän kokoisia, eivät joukkueen kokoisia. Jalkapallossa joukkue käsittää 11 kentällä olevaa pelaajaa maalivahdit koti(pesä)miehinä paikoillaan mukaan lukien. Jääkiekossa on kuusi pelaajaa maalivahdit mukaan lukien kentällä
https://redwings.fi/millainen-on-jaakiekkojoukkue/ toisaalta jäähyjä ja vaihtojakin kun tulee, niin pelin aikana pelaamassa joukkueessa on usein enemmän kuin se kuusi, myös vaihtoketjua.
Tiimismi saattaa olla ilmiö heimoyhteiskuntien ajalta Rooman valtakunnan jälkeen, mutta ennen Pohjois-Ranskan Normandian normanneja Vilhelm Valloittajaa ja Robin Hoodia.
https://www.etymonline.com/search?q=teamteam(n.)
Middle English teme "a family, tribe, native stock" (senses now obsolete), from Old English team "descendant, family, race, line; child-bearing, brood;" also "company, band;" from Proto-Germanic *tau(h)maz (source also of Old Norse taumr, Old Frisian tam "bridle; progeny, line of descent," Dutch toom, Old High German zoum, German Zaum "bridle"), probably literally "that which draws" (Watkins), from PIE *douk-mo-, from root
Madaltaisi 9-vuotiaiden - 17-vuotiaiden kynnystä perehtyä kerhojen ja liitonkin toimintaa, mikäli käytettäisiin selkosuomea, mitä voi ymmärtää jo päiväkodissakin. Jos 6-vuotiaalle hankitaan 0-luokalle älypuhelin, niin tuossa iässä tai viisivuotiaana voisi jo aloittaa PMR446:lla, tulla CB:lle peruskoulun ensiluokkalaisena ja myös RHA68:lle sekä ryhtyä 9-vuotiaana perusluokan radioamatööriksi niin kuin OH2SA. PMR446:n suurin ansio ei ole 800 metrin - 4 kilometrin kantavuus (järvellä), vaan se, että ymmärtää 0,5 W:n rajoitteet ja ennen kaikkea se, että oppii puhumaan odotettuaan vasta vuorollaan simpleksillä. Koulussa tämä opetetaan pakottamalla pulpettiin ja edellyttämällä viittaamista. RHA68:n suuri oivallus on UHF:ää suurempi kantavuus ja se, että sellainen on noin 150 000 hirvestäjällä. 70,200 MHz FMN voi tuottaa pienen yleisradion uutistiedotteille kyliin sitten kun Digita on jo menetetty, televisiomasto, Radio Suomi ja Yle-X (ilmavalvontaselosteet). CB on aarrearkku: se on sekä HF:ää että 4 W:n QRP:ä, QPR-:sta.
Näin voitaisiin saada radioteknillisesti köyhille hyvinvointialueille 18-vuotiaana - 29-vuotiaana UHF:lle perehtyneitä viestimiehiä ja viestinaisia sekä noin 25 vuotta myöhemmin sodanajan sijoituksensa menettäneitä reserviläisiä selustaan hyvinvointiaueile kyvykkäitä virka-apulaisia tai työvelvollisia rykäisemään pystyyn VHF- ja UHF-verkon. 1928 Yhdysvalloissa löydetty ham spirit tuntuu olevan kategorisena imperatiivina ilmassa. Sitä ennen Suomessa jo oli kuitenkin 1921-1926 Nuoren Voiman Liiton kansallinen radioaate, mikä tavallaan jäi vuodenvaihteen 1926-1927 suuren reduktion ja liiton pakkojäsenyyden alle kehittämään Suomen radioamatööreistä mielellään jopa ensimmäisen luokan sotilasradiosähköttäjiä. Siirtyminen ammattimaiseen ja pätevään radioamatööriyteen laajan radioharrastuksen asemesta tuotti lyijykynän terävän pään, mutta kovin ohuet hartiat. Radioamatööriys palasi monille paikkakunnille vasta 30 vuotta, puolitoista sukupolvea, myöhemmin sotien ja sotakorvausten jälkeen 1950-luvun lopulla, kun EBU-taakuinen ultralyhyisen aaltojen radio, ula-radio, ja taajuusmodulaatiokin saapuivat kirkokylään ja kylään. Usein Etelä-Suomessa verkkosähkökin saapui kylään maidontuotantoa tukemaan vasta 1950-luvulla peltotolpin.
Melko monen ajatus ei kanna vuoteen 2050, vaikka toki voisi kantaa. Suomen ilmavoimat kertovat tarinaa, missä 10 000 000 000 €:n investointi F-35A:han kantaa 2060-luvulle 35 vuoden päähän, vaikka sähköteknillisen alan komponentit, tekoäly ja alueilmatorjunta kehittyvät rinnalla.
Metsänomistaja joutuu ajattelemaan istutuksesta Etelä-Suomessa päätehakkuuseen 80 vuotta eteenpäin, Lapissa 100 vuotta - 120 vuotta. 80 vuodessa on 320 kvartaalia, 35 vuodessa eteenpäin olisi vain 140 kvartaalia, mikä on sekin anglismi. Saattaisi olla parempi viitata vuosineljänneksiin. Indoeurooppalainen hegemonia vaikuttaa ugrilaiseen ajatteluun, mutta ei aivan aina lentoliikenteellisesti, meriliikenteellisesti, rahoitukselllisesti tai tietoliikenteellisesti kehittävään suuntaan, vaan epätarkenteena.