https://pelastustoimi.fi/documents/2526 ... 04627316039 Viestintä
Selkeällä kommunikaatiolla ja luotettavalla viestinnällä pystytään vahvistamaan
torjuntaorganisaation toimintaedellytyksiä. Toimiva tiedonkulku eri tahojen ja organisaatioiden
välillä takaa sen, että kaikki toimijat ovat yhteisymmärryksessä yhteisistä tavoitteista,
toimintatavoista sekä rooleista. Viestinnän käytänteet tulisivat olla kaikille torjuntaan osallistuville
tahoille selkeästi ohjeistettuja, jotta toiminta olisi yhtenäistä ja tavoitteiden mukaista. Ajantasainen
tilannekuva on luotettavan viestinnän edellytys 186
.
Viestinnän tulee olla sujuvaa ja ennalta harjoiteltua, jotta se olisi toimivaa myös käytännössä.187
Viestintää voidaan harjoitella mm. erilaisten harjoitusten kuten kartta- tai onnettomuusharjoitusten
yhteydessä. Huonosti toimiva viestintä luo mahdollisuudet väärinymmärryksille ja mainehaitalle,
sekä heikentää toimintakykyä ja toiminnan tuloksellisuutta. 188
Viestintää tulee suorittaa suunnitelmallisesti ja ohjeistetusti ennalta määriteltyjen viestintäkanavien
välityksellä.189 Viestintä kuuluu lähtökohtaisesti kaikille organisaation toimijoille, mutta
kokonaistoiminnan varmistamiseksi tulee nimetä vastuuhenkilöitä erilaisiin viestinnän tehtäviin.
Jotta viestintä on mahdollisimman tavoitettavaa, tulee kiinnittää huomiota myös
toimintaympäristön vaatimuksiin kielen ja saavutettavuuden suhteen. 186
Tiedonkulun ja kommunikoinnin tukena toimii viestintäsuunnitelma, jossa on ennalta määritelty
viestinnän kannalta oleelliset asiat kuten esimerkiksi vastuuhenkilöt, toimintatavat ja
viestintäkanavat. Toiminnan nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi voidaan laatia myös valmiita
viestintään liittyviä pohjia tai pikaohjeita.190
Onnettomuustilanteessa johdon on toimittava tiiviissä yhteistyössä viestinnän kanssa.
Pelastustoiminnan johtaja vastaa tehtävään liittyvästä onnettomuusviestinnästä. Tarvittaessa
pelastustoiminnan johtaja voi ohjata viestintään liittyviä tehtäviä muille viestinnän kanssa toimiville
henkilöille ja tahoille kuten PEL-JOKE:n viestikeskukselle. Myös tilannekeskus voi toimia PTJ:n
päätöksellä viestinnän tehtävissä hoitaen mm. pelastuslaitoksen sisäistä viestintää ja toimittamalla esim. tarvittavat ilmoitukset eri yhteistyötahoille.
191
Huomioi vähintään nämä asiat YVT-suunnitelmassa:
• Suunnitelmassa on huomioitu pelastusviranomaisen vastuut ja roolit viestinnän suhteen. ☐
• Suunnitelmassa on huomioitu viestintäsuunnitelma ja ilmoituskynnykset. ☐
• Viestinnän vastuut eri viranomaisten ja toimijoiden kesken on sovittu. ☐
186 Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 23/2019. Valtionhallinnon tehostetun viestinnän ohje. Viestintä normaalioloissa ja
häiriötilanteissa.
187 SÖKÖSuomenlahti. (2021). Vihkot 3 ja 4. Viestintä ja tiedottaminen öljyvahingossa.
188 Harinen, A. ym. (2018). Pelastuslaitosten viestintäopas 2.0. Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt -hanke 2017–2018. Pelastusopisto.
189 Sisäministeriö, Rajavartiolaitoksen esikunta. (2022). Monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen yhteistoimintasuunnitelma.
Osa 10. Viestiliikenteen perusteet.
190 Harinen, A. ym. (2018). Pelastuslaitosten viestintäopas 2.0. Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt -hanke 2017–2018. Pelastusopisto.
191 Sisäministeriön julkaisuja 7/2019. Tilannekeskus- ja johtokeskuspalveluiden suorituskykyvaatimukset.
9.1 Sisäinen viestintä
Sisäinen viestintä eli työyhteisöviestintä tarkoittaa sellaista kommunikaatiota, jota torjuntatoimiin
osallistuvat tahot ja organisaatiot käyttävät keskenään (kuva 13). Sisäinen viestintä on osa
vuorovaikutusta ja johtamiseen liittyvää viestintää, jonka avulla voidaan sujuvoittaa
johtokeskus- ja torjuntatyöskentelyä sekä vahvistaa torjuntaan osallistuvien tahojen keskinäistä
dialogia. Sisäisellä viestinnällä on merkitystä myös koko torjuntaorganisaation yhteenkuuluvuuden,
työtyytyväisyyden ja -turvallisuuden kannalta.
Viestiliikenteeseen liittyvässä suunnittelussa ja käytännön toimissa pitää huomioida se, että
viestiliikenne tavoittaa kaikki torjuntaan osallistuvat viranomaiset sijainnista riippumatta.
Torjuntaorganisaatioon kuuluu myös sellaisia viranomaisia ja organisaatiotahoja, jotka eivät
työskentele onnettomuusalueella. Heidät tulee huomioida viestinnässä siten, että he pysyvät ajan
tasalla torjuntaan liittyvistä asioista. Lisäksi tulee huomioida viranomaisille tehtävät ilmoitukset, ja
ylläpitää viestintää niiden tahojen kanssa, jotka tarvitsevat ajantasaista tietoa torjunnasta.192
On myös tärkeää, että tiedonsaanti on turvattu mahdollisten viestiliikenteeseen kohdistuvien
häiriöiden varalta. Käytössä olevilla viestijärjestelmillä tulee olla ennalta määritellyt
varajärjestelmät193
.
Kuva 13 Esimerkkejä sisäisestä viestinnästä ja sen menetelmistä.
194
192 Esim. SM, AVI, ELY, RVL, vapaaehtoiset toimijat ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset.
193 AVIn torjuntavalmiuden arviointitaulukko. Viestiliikennejärjestelyt, kohta G2.(Excel).
194 Sisäministeriö, Rajavartiolaitoksen esikunta. (2022). Monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen yhteistoimintasuunnitelma.
Osa 10. Viestiliikenteen perusteet.
Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 23/2019. Valtionhallinnon tehostetun viestinnän ohje. Viestintä normaalioloissa ja
häiriötilanteissa.
Huomioi vähintään nämä asiat YVT-suunnitelmassa:
• Suunnitelmassa on avattu toimintamalli kattavalle viestiliikenne/-järjestelmälle. ☐
• Viestiliikenne/-järjestelmä on suunniteltu siten, että se tavoittaa kaikki torjuntaan
osallistuvat tahot maalla ja merellä.
☐
• Viestijärjestelmien häiriövarmuuden takaamiseksi on toimintamallit varajärjestelmien
käyttöönotolle.
☐
9.2 Ulkoinen viestintä
Ulkoisella viestinnällä pyritään jakamaan tietoa onnettomuudesta laajemmalle yleisölle erilaisten
kanavien välityksellä.
195 Ulkoinen viestintä voi olla lakisääteistä tai omaehtoista viestintää.
Säädöksistä esimerkiksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/199) ja pelastuslaki
(379/2011) velvoittavat viranomaisia viestimään toiminnastaan kansalaisille ja muille sidosryhmille.
Ulkoinen viestintä voidaan jakaa karkeasti kuvan 14 mukaisesti kolmeen eri kategoriaan.
196
Kuva 14 Ulkoisen viestinnän osa-alueet karkeasti jaoteltuna.
197
Toiminnan aikaisen viestinnän tulee olla aktiivista, avointa, luotettavaa ja luottamusta
herättävää. Laaja-alaisessa ympäristövahinkotilanteessa tulee huomioida ulkoinen viestintä jo
varhaisessa vaiheessa ja sen tulee olla tarpeen mukaan tehostettua.
197 Moniviranomaistilanteessa
pelastustoiminnan johtaja sopii eri tahojen tiedotusvastuista ja sisällöistä. 198
195 Esim. väestön varoittamisessa vaaratiedote: Sisäministeriön julkaisu 1/2013. Vaaratiedoteopas.
Laki vaaratiedotteesta 466/2012.
196 Harinen, A. ym. (2018). Pelastuslaitosten viestintäopas 2.0. Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt -hanke 2017–2018. Pelastusopisto.
Sisäministeriön julkaisu 22/2018. Suositukset viestinnän kehittämisestä pelastuslaitoksissa.
197 Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 23/2019. Valtionhallinnon tehostetun viestinnän ohje. Viestintä normaalioloissa ja
häiriötilanteissa.
198 SÖKÖSuomenlahti. (2021). Vihko 3 & 4. Viestintä ja tiedottaminen öljyvahingossa
On myös hyvä huomioida, että kullakin toimintaan osallistuvalla toimialalla on vastuu omasta
tiedottamisestaan.
199 Eri toimijoille ja toimialoille tulee kuitenkin antaa selkeä ohjeistus siitä, mistä
torjuntaan liittyvistä asioista on oikeus tiedottaa. 196
Huomioi vähintään nämä asiat YVT-suunnitelmassa:
• Ulkoinen viestintä huomioi alueelliset tarpeet viestintäkielen suhteen. Myös tulkkaus- ja
käännöspalvelun tarve on huomioitu.
☐
• Ulkoisen viestinnän saavutettavuuden varmistamiseksi on laadittu toimintamallit ☐
9.3 Ilmoitusmenettely
Ympäristövahinkoon johtaneista onnettomuuksista tulee tehdä tarvittavat ilmoitukset
ilmoituskynnysten mukaisesti (taulukko 6). Ilmoituksella tarkoitetaan viranomaisille suunnattua
tiedoksiantoa vahinkotilanteesta ja siihen liittyvistä asioista. Suullinen ilmoitus ei yksinään riitä,
vaan ilmoitus tulee antaa myös kirjallisena, jotta annettu tieto on dokumentoitavissa sekä
myöhemmin todennettavissa.
200
Välittömät ilmoitukset tulee tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa torjuntatyön aikana.
Tilannekuvan ylläpitämiseksi eri viranomaisille lähetetyt ilmoitukset tulee lähettää tiedoksi myös
valtakunnalliseen sekä yhteistoiminta-alueiden TIKE:en.201 YVT- tilanteissa on suositeltavaa toimia
matalan kynnyksen periaatteella annettavien ilmoitusten suhteen.
199 Huomioitava Pelastuslain 379/2011, 5 luku 35 § 1 mom.
200 Halonen, J. (2021). Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonta aluehallintovirastoissa. AVI. ESAVI/37268/05.09.08/2021
201 Sisäministeriön julkaisuja 7/2019. Tilannekeskus- ja johtokeskuspalveluiden suorituskykyvaatimukset.
Taulukko 6 Viranomaisille tehtävät ilmoitukset.
202
Viranomainen/ taho: Ilmoituskynnys YVT-tilanteessa:
SM • Tilanteessa suuret ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuneet
menetykset
• Kohde on henkilömäärältään suuri tai henkilöturvallisuuden
kannalta merkittävä
• Tilanne on aiheuttanut tai tullee aiheuttamaan erityistä julkista
kiinnostusta ja huomiota
AVI • Alueella on tapahtunut suuronnettomuus tai on esiintynyt ilmeinen
uhka sellaiselle
• Tilanne on aiheuttanut tai tullee aiheuttamaan erityistä julkista
kiinnostusta ja huomiota
ELY/
Ympäristövahinkopäivystys
24/7 koko maassa
pelastustoimelle ja
Rajavartiolaitokselle.
Alueet: eteläinen, läntinen
ja itäinen.
• Maa- tai merialueilla on tapahtunut suuri öljy- tai kemikaalivahinko
• Vakavan ympäristövahingon vaara on ilmeinen
• YV-tilanne tai sen uhka on tapahtunut erityiskohteiden
läheisyydessä (esim. pohjavedet ja vesistöt)
• Tarvitaan asiantuntija-apua esim. ympäristöriskien arvioimiseksi,
rajaamiseksi, tietoja laitoksista tai näytteenotosta
• Aluksista on aiheutunut muu vesien pilaantumistilanne tai sen uhka
• Kyseessä on ilmeisen laiton päästö
Rajavartiolaitos
(MRSC tai MRCC)
• Kaikista alusöljy- ja aluskemikaalivahingoista tai niiden uhasta
• Aluksista on aiheutunut muu merivesien pilaantumistilanne tai sen
uhka
• Kyseessä on ilmeisen laiton päästö aluksesta
• Maa-alueilla tapahtuneista suurista öljy- ja kemikaalivahingoista,
jos ne leviävät tai uhkaavat levitä merialueelle
Kunnat • Vahinko on tapahtunut kunnan alueella
• Tieto vahingosta myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
Syke • Merkittävistä YV-tilanteista maalla, sisävesillä tai merialueilla
• Tilanteen aikana on öljyyntynyt eläimiä
Poliisi • On aihetta epäillä, että onnettomuus on tahallista tai
tuottamuksellista
Tukes • Vahingossa osallinen toimija on Tukesin valvonnan alainen
• Kyseessä VAK-onnettomuus
Naapurialueen
pelastuslaitokset
• Vahinkotilanne edellyttää yhteistoimintaa torjunnassa
• Vahingosta aiheutuu mahdollisia päästöjä myös naapurialueelle
Kansainväliset tahot • Rajavartiolaitoksen vastuulla, meripelastuskeskuksen välityksellä
• Vahinkotilanne edellyttää kansainvälistä yhteistoimintaa
• Vahingosta aiheutuu mahdollisia päästöjä muiden valtioiden alueille
Metsähallitus • Maanomistajan rooli valtion omistamilla alueilla (saaristo).
Muita tahoja esim. • Onnettomuustutkintakeskus, eri liikennemuotojen viranomaiset,
ympäristöterveys- ja vesiviranomaiset, alueelliset vastuumuseot ja
muut ennalta määritellyt viranomaiset ja tahot.
202 Mukailtuna useasta lähteestä:
Harinen, A. ym. (2018). Pelastuslaitosten viestintäopas 2.0. Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt -hanke 2017–2018.
AVIn torjuntavalmiuden arviointitaulukko. (Excel).
Halonen, J. (2021). Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonta aluehallintovirastoissa. AVI. ESAVI/37268/05.09.08/2021
ELY. (10.1.2024). Tiedote ympäristövahinkopäivystyskokeilun jatkumisesta. EPOELY/2551/2022.
Ilmoitusmenettelyt eri tahoille on kuvattu. ☐
• Ilmoituksille on selkeät toimintamallit, ja ne ovat yhteneväiset viranomaisten ja
asiantuntijoiden kanssa (esim. välittömät ilmoitukset, naapurial