https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6884 ... 7DbCOTRC4Q
Kun ajatellaan sitä, että Internetin ulkomaanyhteydet alkavat vaurioitua, voisi miettiä sitä, miten useamman ulkomaankäytävän vahingoittuminen vaikuttaisi kokonaiuuteen, "isoon kuvaan". Melkoinen osa videonkatselusta, aikuisviihteestä, veikkaamisesta aja verkkopeleistä hidastuisi. Seuraavaksi heräisi kysymys, pitäisikö kaistaa säännöstellä. Sitten tulee vastaan perustuslaillinen kysymys siitä, kenen toimintaa säädellään tasapuolisilla Euroopan unionin sisämarkkinoilla, missä on oikeus tai jopa velvollisuus hyvinvoinnin ylläpitämiseksi arvonlisäveroin. Tahdon- ja mielivallan sääntelemiseksi, epätasa-arvoistamiseen menee tovi perustuslaillista tarkastelua.
Ulkomaanyhteydet ovat kaapeleiden siirtonopeuden ja hinnan sekä kaapelin mereenlaskemisen vuoksi harvalukuisia. Myös ydinreaktorit, kuten Olkiluoto-3 toistuvsti ja usein uutena tekniikkana ja joskus varma Loviisa-2, ovat harvalukuisia. Yksi sattuma, onnettomuus tai muu ratkaisu, aiheuttavat laajoja vaikutuksia tai voivat aiheuttaa laajoja vaikutuksia pääministeri Anneli Jäätteemäen sanoin:"Yllätyksenä ja pyytämällä."
144 Tb (144 000 000 000 000 bittiä) poissa käytöstä
0-ei / 1-kyllä -tila; bitti
Kun biteistä kirjoittaa, pitäisi bitit ilmeisesti selittääkin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Bitti
ISDN; 256 kbps https://fi.wikipedia.org/wiki/ISDN
3G - UMTS; 384 kbps https://fi.wikipedia.org/wiki/UMTS
ISDN; 256 kbps https://fi.wikipedia.org/wiki/ISDN
3G - UMTS; 384 kbps https://fi.wikipedia.org/wiki/UMTS
Epäilyksiä ja alustavia esitutkintatuloksia
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3f72 ... c4f9bbe220
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vid ... ia/9050010
Yleensä länsimaisessa oikeusvaltiossa on olemassa syytetyn - tai harkinnassa olevan syytettävän - oikeusturvaksi syyttömyysolettamus. Asianomainen tai sellaiseksi epäilty on syytön siksi, kunnes asiasta on laivoimainen tuomio, mistä ei ole valitusoikeutta tai on ollut valitusoikeus, mutta se on ajallisesti rauennut.
Kun taas nostatetaan henkeä, jotta laajat kansanjoukot, äärioikeutetut ja verovelvolliset alkavat maksaa varautumista, eräänlainen ennakkotieto, epäilys ja salaliittoteoria katsotaan tarpeelliseksi riittävän yleisen mielipiteen aikaansaamiseksi.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vid ... ia/9050010
Yleensä länsimaisessa oikeusvaltiossa on olemassa syytetyn - tai harkinnassa olevan syytettävän - oikeusturvaksi syyttömyysolettamus. Asianomainen tai sellaiseksi epäilty on syytön siksi, kunnes asiasta on laivoimainen tuomio, mistä ei ole valitusoikeutta tai on ollut valitusoikeus, mutta se on ajallisesti rauennut.
Kun taas nostatetaan henkeä, jotta laajat kansanjoukot, äärioikeutetut ja verovelvolliset alkavat maksaa varautumista, eräänlainen ennakkotieto, epäilys ja salaliittoteoria katsotaan tarpeelliseksi riittävän yleisen mielipiteen aikaansaamiseksi.
Lausuntoja
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3 ... 24af67a68d
Saksan ulkoasiainministerin lisäksi varsinkin Saksan puolustusministeri Boris Pistorius on lausunut.
Pääministeri, panssarikapteeni Petteri Orpo, toppuuttelee Pohjois-Atlantin liiton peruskirjan 5. artiklaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Naton_5._artikla liittyen:
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/orpo-m ... artikloja/
ja 4. artiklaan liittyen:
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopralla oli operatiivis-taktisempi ote asiaan jo nyt:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c ... c397276632
4. artikla on konsultaatio, neuvottelu, mikä tarkoittaa, että 5. artiklaa voidaan käyttää tai ei voida käyttää. Irakin sotaa 2003 ennen Yhdysvallat halusi Pohjois-Atlantin liitolta artiklan 5. mukaisen päätöksen Irakia vastaan. Ranska ei suostunut. Ainoastaan 11.9.2001 -tapahtumiin liittyen on 5. artikla aktivoit al-Qaidaa vastaan Yhdysvaltain toiveesta. 5. artiklan käyttö ei ole varmaa, mikäli Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltio sitä vastustaa eikä suostu muuttamaan mielipidettään. Vastustaa voisi mm. Slovakia tai Unkari, vaikka Puola, Latvia, Liettua, Viro ja Yhdysvallat kannattaisivat.
Ellei tai kun ei 5. artiklaa haluta käyttää pienemmissä asioissa tai kun sitä ei voida vastustuksen vuoksi käyttää, voivat Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltiot muodostaa vapaaehtoisten koalition, missä tapahtuva toiminta tapahtuu koalition jäsenten omalla vastuulla muita sitomatta.
4. artikla mahdollistaa ja mikäli ei mahdollista, niin estää 5. artiklan käytön Yhdistyneiden kansankuntien 51. artiklan mukaisen "puolustuksen". Puolustuksesta tuli normi 1928 Kellogg-Briandin sopimuksen myötä https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellogg%E ... nd-sopimus .
Myös Suomen ja Neuvostoliiton yya-sopimus perustui 1) konsultaatioon ja 2) puolustukseen Saksan kanssa liitossa olevia valtioita vastaan Yhdistyneiden kansakuntien 51. artiklan mukaan, vaikka Suomesta itsestään tuli Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltio vasta 1955 odottelun jälkeen. https://www.ykliitto.fi/tietoa-yksta/suomi-ykssa Yhdistyneiden kansankuntien perustajajäseniä oli Neuvostoliitosta kolme: Neuvostoliitto, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta. 1945 jälkeen Neuvostoliitto pyrki ylläpitämään tasapainoa Yhdistyneisiin kansakuntiin liittyvien valtioiden osalta. Jäsenvaltioita hyväksyttiin erissä siten, ettei jonain ajanjaksona olisi tullut liikaa länsimielisiä valtioita vaikuttamaan yleiskokouksen enemmistöön. Samanlaista ajattelua saattoi olla sosialististen maiden osalta Yhdysvalloissa. Alivaltiollisia Yhdistyneiden kansankuntien jäseniä oli myös brittiläisessä kansainyhteisössä, ei vain Neuvostoliiton Ukrainan sosialistinen neuvostasavalta ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta.
Sen jälkeen sotaväet ovat muuttuneet puolustusvoimiksi, sotilasasiamiehet puolustusasiamiehiksi. Ainoastaan sotatiede ei ole vielä puolustustiedetä. Kuitenkin puolustukseen pyritään liittämään puolustuksen riittämättömyyden vuoksi myös ennalta ehkäisevä hyökkäys. Ongelma tulee siitä, että jos hyökkäys on verkossa monin tietokonein, niin kehen tai mihin kohdistaa ennalta ehkäisevä hyökkäys asiaa oikeudellisesti tutkimatta.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kertoi EU:n ulkoministerien kokouksen jälkeen Brysselissä keskustelleensa Suomen ja Saksan välisen merikaapelin katkeamisesta Saksan ulkoministerin kanssa.
Saksan ulkoasiainministerin lisäksi varsinkin Saksan puolustusministeri Boris Pistorius on lausunut.
Germany suspects sabotage behind severed undersea cables
Henri Astier & Paul Kirby
BBC News
Getty Images C-Lion1 telecommunications cable being laid to the bottom of the Baltic Sea off Helsinki, October 2015Getty Images
The undersea cable between Helsinki and Rostock was laid in 2015
German Defence Minister Boris Pistorius has said damage to two undersea cables in the Baltic Sea looks like an act of sabotage and a "hybrid action", without knowing who is to blame.
A 1,170km (730-mile) telecommunications cable between Finland and Germany was severed in the early hours of Monday, while a 218km internet link between Lithuania and Sweden's Gotland Island stopped working on Sunday.
The incidents came at a time of heightened tension with Russia and Pistorius said "nobody believes that these cables were cut accidentally".
The Swedish and Lithuanian defence ministers said they were "deeply concerned" that the cable connecting their two countries had been cut.
"Situations like these must be assessed with the growing threat posed by Russia in our neighbourhood as a backdrop," ministers Pal Jonson and Laurynas Kasciunas said in a statement, with a call for sanctions to be used in response to acts of sabotage.
Pääministeri, panssarikapteeni Petteri Orpo, toppuuttelee Pohjois-Atlantin liiton peruskirjan 5. artiklaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Naton_5._artikla liittyen:
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että sotilasliitto Naton artikloja ei vielä tarvita Itämerellä katkenneen tietoliikennekaapelin tapauksessa.
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/orpo-m ... artikloja/
ja 4. artiklaan liittyen:
Pääministeri Petteri Orpo (kok) kiistää tarpeen aktivoida Naton neljättä artiklaa Suomen ja Saksan välisen merikaapelin katkaisun vuoksi.
– Mielestäni nyt ei ole vielä kyse siitä, että aktivoitaisiin artikloja. Ensinnäkin nyt viranomaiset tällä hetkellä tutkivat (merikaapelien katkaisua), Orpo sanoi.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopralla oli operatiivis-taktisempi ote asiaan jo nyt:
Asia nousi esiin, kun puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) nosti asian esille Iltalehden haastattelussa.
– Naton 4. artikla pitää aktivoida, ja sitä voisi tässä soveltaa. Natossa tehtäisiin päivystyssopimus, jonka perusteella saataisiin minuuteissa ilmaan valvontakoneita, jos jonkin kaapelin toiminta häiriintyy. Naton valvontakoneiden pitäisi olla ilmassa minuuteissa, jotta saamme tallennettua kaiken radio- ja laivaliikenteen ja eri signaalit, Kopra esitti.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c ... c397276632
4. artikla on konsultaatio, neuvottelu, mikä tarkoittaa, että 5. artiklaa voidaan käyttää tai ei voida käyttää. Irakin sotaa 2003 ennen Yhdysvallat halusi Pohjois-Atlantin liitolta artiklan 5. mukaisen päätöksen Irakia vastaan. Ranska ei suostunut. Ainoastaan 11.9.2001 -tapahtumiin liittyen on 5. artikla aktivoit al-Qaidaa vastaan Yhdysvaltain toiveesta. 5. artiklan käyttö ei ole varmaa, mikäli Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltio sitä vastustaa eikä suostu muuttamaan mielipidettään. Vastustaa voisi mm. Slovakia tai Unkari, vaikka Puola, Latvia, Liettua, Viro ja Yhdysvallat kannattaisivat.
Ellei tai kun ei 5. artiklaa haluta käyttää pienemmissä asioissa tai kun sitä ei voida vastustuksen vuoksi käyttää, voivat Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltiot muodostaa vapaaehtoisten koalition, missä tapahtuva toiminta tapahtuu koalition jäsenten omalla vastuulla muita sitomatta.
4. artikla mahdollistaa ja mikäli ei mahdollista, niin estää 5. artiklan käytön Yhdistyneiden kansankuntien 51. artiklan mukaisen "puolustuksen". Puolustuksesta tuli normi 1928 Kellogg-Briandin sopimuksen myötä https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellogg%E ... nd-sopimus .
Myös Suomen ja Neuvostoliiton yya-sopimus perustui 1) konsultaatioon ja 2) puolustukseen Saksan kanssa liitossa olevia valtioita vastaan Yhdistyneiden kansakuntien 51. artiklan mukaan, vaikka Suomesta itsestään tuli Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltio vasta 1955 odottelun jälkeen. https://www.ykliitto.fi/tietoa-yksta/suomi-ykssa Yhdistyneiden kansankuntien perustajajäseniä oli Neuvostoliitosta kolme: Neuvostoliitto, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta. 1945 jälkeen Neuvostoliitto pyrki ylläpitämään tasapainoa Yhdistyneisiin kansakuntiin liittyvien valtioiden osalta. Jäsenvaltioita hyväksyttiin erissä siten, ettei jonain ajanjaksona olisi tullut liikaa länsimielisiä valtioita vaikuttamaan yleiskokouksen enemmistöön. Samanlaista ajattelua saattoi olla sosialististen maiden osalta Yhdysvalloissa. Alivaltiollisia Yhdistyneiden kansankuntien jäseniä oli myös brittiläisessä kansainyhteisössä, ei vain Neuvostoliiton Ukrainan sosialistinen neuvostasavalta ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta.
Sen jälkeen sotaväet ovat muuttuneet puolustusvoimiksi, sotilasasiamiehet puolustusasiamiehiksi. Ainoastaan sotatiede ei ole vielä puolustustiedetä. Kuitenkin puolustukseen pyritään liittämään puolustuksen riittämättömyyden vuoksi myös ennalta ehkäisevä hyökkäys. Ongelma tulee siitä, että jos hyökkäys on verkossa monin tietokonein, niin kehen tai mihin kohdistaa ennalta ehkäisevä hyökkäys asiaa oikeudellisesti tutkimatta.
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 26 vierailijaa