Lahden yleisradioasema 22.4.1928 *20181112 Utön radioasema 1914**

Alue kaikelle mahdolliselle keskustelulle, muista kuitenkin palstan säännöt ja hyvät tavat.
oh2op
Viestit: 2026
Liittynyt: 28.03.2014 04:32

Lahden yleisradioasema 22.4.1928 *20181112 Utön radioasema 1914**

ViestiKirjoittaja oh2op » 22.04.2014 10:26

Lahden yleisradioasema vihittiin 29.4.1928. Lähetysteho oli 25 000 W, mutta sitä lisättiin nopeasti 40 000 W:iin. Aallonpituus oli 1522 m. Ensimmäinen radio-ohjelma oli lähetetty 22.4.1928 http://yle.fi/tekniikka/?ID=181&group=100

Oy Yleisradio Ab oli perustettu 9.9.1926. 1923 tammikuun alussa olivat Nuoren Voiman Liiton jäsenet järjestäneet yleisradiolähetyksen kaltaisesti julkisen konsertin. Radiopataljoona Helsingissä lähetti Santahaminasta huhtikuussa 1923 konsertin Helsingin upseerikasinolle. Kesällä 1923 Kalle Sainio lähetti musiikkia. Kesällä 1923 aloitti lähetyksensä myös Arvi Hauvinen 10 W:n lähetysteholla, jota lisättiin 20 W:iin syksyllä 1923 sekä 250 W:iin keväällä 1924. Perustettiin Tampereen Radioyhdistys. Vuoteen 1926 mennessä olivat toiminnassa

* radiopataljoonan radioasema Helsingissä Santahaminassa 1923-1930, perustettu laivastoradioasemaksi 1908
- http://www.santahamina.fi/kuvagalleria/ ... =29&pos=13
* suojeluskunnan radioasema Helsingissä 1925-1926
* Lahden Radioharrastajien radioasema Lahdessa 1925-1927 Rautatienkadun ja Harjukadun kulmassa.
* radioyhdistyksen radioasema Jyväskylässä 1925-1927
* radioyhdistyksen radioasema Mikkelissä 1925-1928
* radioyhdistyksen radioasema Pietarsaaressa 1926-1935
* radioyhdistyksen radioasema Porissa 1925-1927
* radioyhdistyksen radioasema Raumalla 1924-1927
* Tampereen radioyhdistyksen radioasema Tampereella 1924-1930
* radioyhdistyksen radioasema Turussa 1926-1935
* radioyhdistyksen radioasema Viipurissa 1926-1928

1923 oli lisäksi perustettu Suomen Radioyhdistys, ja Kuopiosta lähetettiin tilapäisiä lähetyksiä talvella 1925-1926.

1925 viiden puolueen kansanedustajat tekivät toivomusaloitteen hallitukselle uudesta radiolaista. 29.5.1926 pidettiin O.Y. Suomen Yleisradio - A. B. Finlands Rundradio:n perustava kokous. Osakepääomaksi oil määrätty 500 000 markkaa.

Radiolupien määrä
1926 11 651
1927 36 953, joka sadannella yleisradiovastaanotinlupa
1928 73 836
1929 95 742
1930 106 559
1931 116 850
1932 119 930
1933 121 020
1934 129 123
1935 144 737
1936 176 723
1937 230 903
1938 293 896, joka viidennellätoista yleisradiovastaanotinradiolupa
1939 332 943 (talvisota)
1940 347 533 (talvisota ja välirauha)
1941 375 470, joka kymmenennellä yleisradiovastaanotinlupa (jatkosota)
1942 425 122
1943 478 506
1944 496 732
1945 542 198
1946 560 624
1947 601 861
1948 629 907
1949 662 068
1950 721 505
1951 784 527
1952 853 101, joka viidennellä yleisradiovastaanotinlupa (Helsingin olympialaisvuosi)
1953 905 317
1954 968 437
1955 1 020 585
1956 1 066 478
1957 1 111 877, joka neljännellä yleisradiovastaanotinlupa
1958 1 140 073
1959 1 187 089
1960 1 227 559
1961 1 290 447
1962 1 329 633
1963 1 396 733
1964 1 455 695
1965 1 540 851, joka kolmannella yleisradiovastaanotinlupa
1966 1 605 039
1967 1 622 710
1968 1 701 009
1969 1 744 039
1970 1 783 360
1971 1 816 869
1972 1 895 869
1973 1 943 595
1974 1 996 693
1975 2 098 936
1976 2 199 575

Suomessa on ollut myös saksalaisia radiolähetyksiä. 30.10.1942 aloitti Soldatensender Lappland, Saksan Pohjois.Suomen joukkojen radioasema, Rovaniemellä pitkillä aalloilla 297 kHz 20 kW:n teholla, sittemmin 14.9.1943 15 kW:n teholla.

Ensimmäisiä alueellisia radioasemia Suomen suuriruhtinaskunnassa olivat venäläiset sotilasradioasemat, joihin mm. laivastoradioasemat kuuluivat. Radiotoiminta oli erittäin valtiollista ja säänneltyä Venäjän keisarikunnassa. Venäläisiä sotilasradioasemia oli Suomen suurihtinaskunnassa venäläisissä varuskunnissa. Käytännössä kutsuntalakkojen vuoksi, suomalainen pisimmillään kolmen vuoden palvelus sekä kolmikesäinen reservin palvelus lakkasi, kun suomalainen sotaväki lakkautettiin ja Suomen senaatti alkoi maksaa tästä korvaukseksi sotilasmiljoonia Venäjän keisarikunnalle.

Suomen itsenäisyyden alkuaikoina radioliikenne siirtyi venäläisiltä sotaväelle, myöhemmälle puolustuslaitokselle. 1925 perustettiin keskusvirastoksi posti- ja lennätinhallitus, jolle siirtyi siviiliradioliikenne mm. Hangon, Helsingin ja Vaasan radioasemilta.

Merenkulkua Suomessa tukivat mm. Helsingin radio, Kemin radio, Kotkan radio, Maarianhaminan radio ja Vaasan radio.

Kaikuja Kajaanista -lehden (1905-1916) uutisen (9.8.1906) mukaan Asemia langatonta sähkölennätintä warten (Marconin järjestelmän mukaan) rakennetaan parhaillaan eri paikoille Suomen ja pohjanlahden rannikoita. Rakenteella on nykyään kahdeksan eri asemaa, nimittäin Waasassa, Bomarsundissa, Turussa, Haapsaaressa, Tallinnassa, Hiidenmaalle ja Porkkalaan. Näiden lisäksi rakennetaan wieläkin kahdeksan asemaa, joiden paikkaa ei wielä ole määrätty. (Lähde: Lasse Nirhamo, Suomen Radiohistoriallisen Seuran verkkosivu)

Sanomalehti Uusi Aura julkaisi 13.09.1906 vastaavanlaisen uutisen:

Langaton lennätin

Pietariin on näinä päiwinä palannut kommissiooni, joka käwi tarkastamassa ja wastaanottamassa niitä 9 langattoman sähkölennättimen asemaa, jotka owat perustetut Suomenlahden ja Itämeren rannikolle. Asemat owat seuraawissa paikoissa: Marconin järjestelmän mukaan Prästössä Ahwenanmaalla, Turussa, Porkkalassa, Hangossa, Haapsalossa, Lehtiössä ja Kronstadissa; Telefunkenin järjestelmän mukaan Tallinnassa ja Libaussa; ja De Forrestin järjestelmän mukaan Windaussa. Asemat Tallinnassa, Porkkalassa, Ahvenanmaalla ja Lehtiössä owat jo toimessa. Kronstadin asema on pian walmiina. Kokeet asemilla owat antaneet täysin tyydyttäwiä tuloksia. (Lähde: Lasse Nirhamo, Suomen Radiohistoriallisen Seuran verkkosivu)

Autonomian ajan lopulla ennen ensimmäistä maailmansotaa, jonka vuoksi Venäjän keisarikunta lujitti otettaan Eestinmaasta (Viron tasavallan pohjoisosa, eteläosa kuului Liivinmaahan) ja Suomesta Suomenlahden paremmaksi hallitsemiseksi Saksan laivastolta olivat radioasemina:

- Hangon radioasema Uudellamaalla
- Prästön radioasema Ahvenanmaalla Bomarsundin vieressä
- Porkkalan radioasema Uudellamaalla
- Turun radioasema Varsinais-Suomessa
- Utön radioasema Ahvenanmaalla toisen maailmansodan jo alettua 28. elokuuta 1914 alkaen (110/440 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... _web_2.pdf)



Hangon radioasema
Hangon kaupungissa sijaitsevan Hangonkylän radioaseman perustivat venäläiset sotilasradioasemaksi 1914 Kasbergetille (Viestivuori 59.83703726,22.93426367). Asemalla olivat puiset mastot, joiden korkeus oli 25. 1918 asema siirtyi suomalaisten haltuun. Suomen armeija käynnisti radion ensimmäistä kertaa 6. kesäkuuta 1919. Kunnostusten jälkeen asema tuli käyttöön 1. syyskuuta 1919.

Hangon rannikkoradioaseman suomalaisina päälliköinä toimivat: Ragnvald Lind, myöhempi Ragnvald Lautkari kuusine alaisineen, Kalle Iisalo, Gunnar Lindgrén, 1957, Nummelan radioasemalta ja Erkki Heikkinen (1978-1989), jonka jälkeen asema siirtyi kauko-ohjaukselle Helsingistä.

(Lähteet: Samuli Immonen, Hankoradion historia -verkkosivu ja maanmittauslaitoksen Kansalaisen Karttapaikka -palvelu)

Helsingin Kulosaaren radioasema 1918
Jääkäreiden sukellusvene UC-57:llä Saksasta tuoma radioasema asetettiin kansanvaltuuskunnan hallitsemaan Helsinkiin Kulosaareen. [Purojärvi Uula-Petteri, Maanpuolustuksen taktisten verkkojen valvonta ja hallinta, sivu 5 ]

Mikkelin radioasema 1918
Suomen suojeluskunnat pystyttivät Mikkeliin 1,5 kW:n jääkäreiden Saksasta tuoman Telefunken -radioaseman 1918. [Purojärvi Uula-Petteri, Maanpuolustuksen taktisten verkkojen valvonta ja hallinta, sivu 5 ]

Prästön radioasema
Prästön radioasema perustettiin 1906. Toukokuussa 1906 risteilijä Almaz ankkuroitui Bomarsundiin suuriruhtinas Aleksander Mihailovitšin johdolla. Prästön Kruunuholman torpparit sanotutettiin irti. Asumaan saivat jäädä Oolanin sodan aikaisten sotilaiden lesket ja luotsit. Kesäkuun 1906 puolessa välissä venäläisten joukkojen määrä kasvoi Prästössä 600:aan. Lopulta sotilaiden määrä kasvoi 750:een. Elokuussa 1906 heitä jo vähennettiin höyrylaiva Borgån ja Asian kuljetuksin. Saarelle jäi kaksi upseeria viisitoista muuta sotilasta elokuun loppuun.

Tampereen radioasema 1918
Tampereella oli 1918 venäläinen 10 kW:n asema, jonka suojeluskunnat valtasivat. [Purojärvi Uula-Petteri, Maanpuolustuksen taktisten verkkojen valvonta ja hallinta, sivu 5 ]

Utön radioasema
Utön radioasema otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan puhjettua 28. elokuuta 1914 alkaen.

Vaasan radioasema 1918
Vaasassa oli 1918 venäläinen 10 kW:n asema, jonka suojeluskunnat valtasivat. [Purojärvi Uula-Petteri, Maanpuolustuksen taktisten verkkojen valvonta ja hallinta, sivu 5 ]

Kööpenhaminalainen Berlingske Tidende -sanomalehti kirjoitti asiasta ja venäläisten suorittamasta Ahvenanmaan militarisoinnista keskusteltiin Englannin valtiopäivien alahuoneessa. Diplomaattisen keskustelun tuloksena venäläiset totesivat lennätinaseman rakentamisen auttavan vallitsevan olotilan, status quo:n, ylläpitämisessä ja että toimet estävät nihilistejä salakuljettamasta aseita Venäjän keisarikuntaan. Campbell-Bannermanin hallitus totesi Englannissa, että sen mukaan toimissa ei ole mitään Krimin sodan 30. maaliskuuta 1856 päättäneen Pariisin rauhansopimuksen vastaista ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Pariisin_rauha_%281856%29 ). Venäjä oli luopunut jo 1870 vastaavanlaisesta Mustanmeren demilitarisoinnista.

Saksan valtakunnan Pietarin sotilasasiamiehen mukaan 1907 Prästöllä oli kaksi venäläistä upseeria ja kolmekymmentä muuta sotilasta, joiden tehtävänä oli palvella lennätinasemalla.

1912 Prästölle rakennetaan varsinainen lennätintalo sotilaskäyttöön, joka on 25.6.-10.8.2014 museona auki kello 11-16 keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. ( http://www.sund.ax/sv/kommunen/turistin ... _pa_prasto )

14. helmikuuta 1918 Uudenkaupungin suojeluskunta valtaa Prästön radioaseman, jota ylläpitää 19 venäläistä.

(Lähteet Bo Taipale: https://sites.google.com/site/bossetaip ... grafepoken , Sundin kunta http://www.sund.ax/sv/kommunen/turistin ... _pa_prasto )

Eestinmaalla* olivat
- Haapsalun radioasema (Haapsalu radiojaam)

Latviassa olivat
- Liepajan radioasema
- Ventspilsin radioasema

Ahvenanmaalle toteutettiin Prästön radioasema http://commons.wikimedia.org/wiki/File: ... %C3%B6.JPG Se on Bomarsundin vieressä http://www.visitaland.com/fi/tietoa/tie ... nalaisaika

* Nykyinen Viron tasavallan valtioalue pääasiassa oli jakautunut maaliskuun 1917 vallankumoukseen saakka kahteen hallinnolliseen kokonaisuuteen: Eestinmaahan ja Liivinmaahan. Liivinmaa ulottui puoleenväliin Latviaa. Latviassa Liivinmaan ja Kuurinmaan raja kulki Rii'an länsipuolella. Nykyisen Viron eteläisimmät osat olivat suuntautuneet itä-länsi -suunnassa Rii'aan eivätkä pohjois-etelä -suunnassa Tallinnaan niin kuin Viron pohjoisimmat alueet. Eestinmaa on käännös Estlandista. 1940-1991 Viron virallinen nimi sopimuksissa oli suomeksi Eestin sosialistinen neuvostotasavalta. 1990-luvulla Lennart Meri toivoi suomalaisten käyttävän maasta Virun maakunnasta peräisin olevaa nimeä Viro, koska suomalaiset olivat Viron itsenäisyyden ensimmäisessä vaiheessa 1920-1940 käyttäneet maasta sanaa Viro ja koska sanaa Viro ei oltu koskaan Suomessa käytetty Neuvostoliiton jäsenenä olleesta Eestin sosialistisesta neuvostotasavallasta.

Venäjän keisarikunnan armeijan suurtehoisten rannikkoradioasemien tarve selittyi sillä, että se menetti huomattavan osan Itämeren laivastoaan Venäjä-Japanin sodassa Tsušiman meritaistelussa 27.-28.5.1905, mistä johtui että Britannian ja Saksan käydessä keskenään laivastojen varustelukilpaa pääasiassa Dreadnought -tyyppisillä panssarialuksilla, ei Venäjä olisi ehtinyt kovinkaan nopeasti korvaamaan tappioitaan laivanrakennuksella, jolloin vuodesta 1912 alkaen aloitettiin mittava rannikoktykistön rakentaminen Suomenlahden kummallekin rannalle sulun tuottamiseksi Saksan valtakunnan laivastolle. Tätä ja Itämeren laivaston jäljellä olevia aluksia tukemaan tarvittiin niin vesilentoasemia kuin voimakkaita ja varmoja radioasemia Suomenlahden rannoille.

Suursaaren venäläisiltä jäänyt radioasemia oli 25 kW:n, ja sen bensiinikäyttöinen moottori vaati runsaasti polttoainetta. Saarelle lähetetyt suomalaissotilaat alkoivat käyttää 1,5 kW:n radioita yhteyksisään Suursaarelta Santahaminaan. Myös maavoimien varuskunnat tarvitsivat yhteyksiä. Venäläiset itsenäiseen Suomeen jääneet radioasemat olivat yleensä suuria ja suuritehoisia.

Riihimäen hallinnollisena yksikkönä 31.12.2014 lakkautettava Riihimäen varuskunta perustettiin venäläiseksi ratsuväen varuskunnaksi nopean toiminnan joukoksi* siksi, että Hausjärven suojeluskunta oli räjäyttänyt yhden rautatiesillan Riihimäen-Pietarin rautatien varrelta estääkseen Venäjän hallitusta tuomasta sotilasjunin vahvistusta Viaporin kapinan kukistajille.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tsushiman_meritaistelu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Riihim%C3% ... etari-rata

http://fi.wikipedia.org/wiki/Viaporin_kapina

http://fi.wikipedia.org/wiki/Riihim%C3%A4en_varuskunta

* Nopean toiminnan joukko tässä yhteydessä on käsitteenä anakronismi. 1900-luvun alussa nykyisen muotoista Rapid Deployed Force:a ei ollut käsitteenä olemassa. Nopeaan toimintaan käytettiin ratsuväen eri tyyppejä. Saksalaisilla oli ensimmäisessä maailmansodassa polkupyörin sen ajan hevosliikenteeseen nähden nopeasti polkupyörämarssein eteneviä polkupyöräkomppanioita, jotka itsenäisen Suomen käytännössä saivat nimen jääkärijoukot. Joukkoyksikköjen nimissä jääkärijoukkojen nimeämisperinne on ollut käytössä 1991, kun jalkaväkiprikaati mallia v. 1980, nopeammin kulkuneuvoin etenevät sotatoimiyhtymät saivat nimen jääkäriprikaati-91 kuvaten vuotta 1991. Myöhemmin tämä ero nimityksissä katosi, kun nopean toiminnan tehokkaiksi yksiköiksi tulivat valmiusyhtymät, prikaati-05 vuoden 2005 mukaan.
Viimeksi muokannut oh2op, 12.11.2018 15:20. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

oh2op
Viestit: 2026
Liittynyt: 28.03.2014 04:32

Hughes-lennätin

ViestiKirjoittaja oh2op » 12.11.2018 08:39

Kuva
Venäläisillä oli ensimmäisessä maailmansodassa käytössään Hughes-lennättimiä.

https://ancient-hi-tech.livejournal.com/1062.html



Palaa sivulle “CQCQCQ”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa