Jospa täällä viriäisi aiheesta edes keskustelua?
Reilut kuukausi sitten suoritin toisen kerran sähkötyöturvallisuuskurssin SFS 6002, OH1:ssä Porissa. Materiaali oli yllättävän samalla tavoin laadittu kuin OH3AC K- ja T1 kurssimateriaali. Tosin linkit vain puuttuivat, koska tässä tuli taas SFS:n tekijänoikeudelliset syyt vastaan. Kurssin materiaali on lähtöisin työ- ja elinkeinoministeriön viranomaiselta TUKES:lta ja jäljempänä sähköalan henkilörekisteriä ylläpitävältä SETI Oy:ltä. Ensimmäisen kerran suoritin ko. kurssin opiskellessa jolloin materiaalina oli vain SFS 6002 standardikirja.
Kurssi kesti n. 8 tuntia ja tämän jälkeen oli ryhmätentti. Kaverin kanssa vaihdettiin paperi tai sitten jokainen sai tarkistaa omansa. Kurssin kouluttaja tarkisti vielä paperit jälkikäteen. Tosin nyt puhutaan vain kurssista, onko sillä sitten eroa tutkintoon?
Edes sähköalan ammattihenkilö ei ole heti koulusta päästyään pätevä ei edes suoritettuaan sähköturvallisuustutkinon, joita on 1-3. Ellei sitten työkokemusvaatimus täyty, joka löytyy sähköturvallisuuslaista 1135/2016. Tällöin jos riittävä työkokemus on haetaan sähköpätevyyttä, johon liitetään kopio suoritetusta sähköturvallisuustutkinnosta sekä selvitys työhistoriasta ja todistus sähköalan opinnoista esim. asentaja, teknikko, insinööri tai DI.
Ihmettelen, että radioamatööritutkinnosta on nyt tullut jotain sellaista johon pitää olla erikseen pätevyystutkija joka ei saa kouluttaa. Sähköalalla ei vielä olla vastaavaan menty, ellei sitten ministeriö ja viranomainen sitä halua. Vai onko jollain viimekäden tietoa täällä. Oma tuttava joka pitää valmennuskursseja myös tarkastaa sähköturvallisuustutkinnot ja kirjoittaa todistuksen läpipääsystä, jonka sitten vielä myöhemmin viranomainen myöntäessään pätevyyttä tarkastaa.
de oh2exe 73 Jari
Perus- ja yleisluokan radioamatööritutkinnot vs. sähköturvallisuustutkinnot 1-3
-
oh2exe
Perus- ja yleisluokan radioamatööritutkinnot vs. sähköturvallisuustutkinnot 1-3
Viimeksi muokannut oh2exe, 29.03.2017 19:14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Perus- ja yleisluokan radioamatööritutkinnot vs. sähköturvallisuustutkinnot 1-3
Tuosta esteellisyysnäkökulmasta kannattaa keskustella. Ehkä lähinnä muista tutkinnoista, joita ei ole niin laajaasti ulkoistettu kuin perus- ja yleisluokan radioamatööritutkinnot, ovat rannikkolaivurin radiotodistustuksen tutkinnot. Asia liittyy meri-VHF:ään. https://fi.wikibooks.org/wiki/Radiotaaj ... -VHF-radio Tuo vertailu sähköturvallisuuteen ja siihen liittyviin pätevyyksiin on hyvä. Toisaalta lähinnä viestintävirastoa ovat sen omat toiminnot. Kyse on tavallaan siitä, ajetaanko asiaa yleisin perustein vai ennakkotapauksin radioläheisesimerkeillä alkaen sähköturvallisuudesta.
Se toinen näkökulma on se, millä on velvollisuus olla aloitteellinen pätevyystutkijaverkoston ylläpitämisessä. Onko ensisijainen aktiivinen toimija se radioamatööriyhteisö, joka järjestää yhden, kaksi, kolme, neljä tai viisi kurssia vuodessa vai Suomen Radioamatööriliitto? Kyse on siitä, tuleeko jäsenyhteisöjen nauttia liittonsa luottamusta vai toimitaanko niin, että liitto nauttii jäsentensä luottamusta, ainakin jäsenyhteisöjensä laajaa luottamusta opetuksen ja pätevyystutkimuksen aikaisempina järjestäjinä. Tuo pätevyystutkimus ei taida olla niin kannattavaa toimintaa, että muodostuisi kaupallisesti markkinaehtoinen pätevyystutkimusverkosto aatteellisista yhteisöistä ja vapaaehtoistyöstä riippumatta.
Kustannukset opetuksen järjestämisestä tiloista tarvikkeisiin ja ennen kaikkea opettajien ja avustajien, mm. keittiönväen, panosta ja ilman mainostamista verkossa, menopalstoilla, ulkotilassa, voi saada takaisin vajaassa kymmenessä vuodessa noin kymmenen tai kahdenkymmenen euron jäsenmaksuin. Koska erikoistunut radioharrastaminen on pitkäjänteistä toimintaa, on tietenkin niin, että kun lasketaan kasvun edellyttämä aika rahana ja rahalliset menot kuluina, ei ole kovin monia yhteisöjä, jotka jaksaisivat kasvaa lisääntyvästä kitkasta huolimatta; mitä radioamatööristyneempi maakunta on, sitä vaikeampaa on löytää jatkuvasti uusia tahoja, jotka osaltaan tulisivat tukevana yhteisönä tukemaan näköistään radioamatööritoimintaa, sen osaa. Kaksi tai kolmevuosikymmentä aatteellista työtä tehnyt voi uhrata yhteisölleen jopa pienen uuden henkilöauton arvoista aikaa, jonka voisi elää vain itselleen esimerkiksi kehittämällä kilpailutuloksiaan tai rakentaessaan vain DXCC:ään. Radioamatööritoiminnasta ei hyödy yhdistyksessä niinkään radioamatööri, vaan ympäröivä yhteiskunta parempana toimintavarmuutena alkaen puheradioistimista ja kyvystä olla yhteyksissä - edes johonkin - verkkosähköttömässä tilassa - naapureitakin auttaen.
Saattaisi olla hyvä, jos hyötyliikennekuuntelu, kuunteluamatööriys, otettaisiin yhtä vakavissaan kuin 1948, vajaa vuosi radiomatööritoiminnan uudelleen alkamisen jälkeen 1939-1947 toisen maailmansodan ja valvontakomission alkuajan jälkeen. Nykyään niin hyötyliikennekuunteluun, kuuntelija-amatööriyteen kuin myös yleisradion kaukokuunteluun, DX-kuunteluun, on erinomaisia mahdollisuuksia aloituskustannuksitta verkko-ohjelmistoradioilla (http://sdr.vy.fi Keski-Pohjanmaan Kaustinen, http://sdr.dy.fi Päijät-Hämeen Lahden kaupungin Nastola).
Mikäli kerhojen aktiivisuutta ei ajatella enää opetustoiminnan tukitoiminnan, pätevyystutkimuksen, kannalta keskeiseksi, tämä tarkoittaa sitä, että keskustelu siitä, mikä on riittävä pätevyystutkijamäärä ja kurssitoiminnan taso ja tarve siirtyy Suomen Radioamatööriliiton vaalikokouksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaalikokousten välillä pitäisi olla joku Suomen Radioamatööriliiton hallituksen jäsen, joka valvoo pätevyystutkijaverkostoa jatkuvasti siten, että se tukee kerhojen opetustoimintaa.
Ellei pätevyystutkijaverkosto tue kasvavia, vähintään yhden kurssin joka vuosi järjestäviä, kerhoja, silloin tavallaan Suomen Radioamatööriliitto erkanee vähitellen jäsenyhdistyksistään - ja pätevyystutkimusten asiakkaista, kurssienjärjestäjistä, jolloin tavallaan herää kysymys, pitäisikö koko pätevyystutkinta julkisena palveluna muuttaa korporaatiopohjalta palvelupohjalle kuin autokatsastus, jossa kaikki ehdot täyttävät katsastajat kelpaavat länsimaisen avoimen yhteiskunnan syrjimättömyyteen perustuvien oikeusvaltioperiaatteiden mukaan.
Kyse on kerhon oikeudesta olla aktiivinen ja autonominen omassa asiassaan ja toisaalta kyse on siitä, voiko enää nykyään olla yksityisoikeudellista monopolia kansallis-korporatiivisessa hengessä julkishallinnon, viestintäviraston, ja kokelaan välissä. Tuo periaatekeskustelu esteellisyydestä johtaa vähitellen siihen, onko tutkintojärjestelmä kokonaisuudessaan oikeusvaltioperiaatteen mukainen länsimaisesti avoimen yhteiskunnan näkökulmasta tulkittuna. Väestöltään pienissä maissa asiantuntijat ovat asianomaisia eikä kukaan saa "tuomita omassa asiassaan". Pienissä yhteisöissä, valvovissa elimissä ei voida kohtuudella päästä siihen, että kaikki olisivat jatkuvasti ehdottoman esteettömiä tai sitten joudutaan tilanteeseen, jossa asiantuntemuksesta joudutaan luopumaan ja nimittämään koordinoimaan asioita taatusti ulkopuolisia ja niitä, joilla ei vielä ole aihepiiristä kovinkaan vankkaan tietoa, taitoa eikä kansalaiskuntoa, joka tosin kehittyy vuosien ja kokemuksen myötä. Kyse lienee oikeastaan kohtuullisesta esteellisyystason määrittelystä.
Saattaisi olla aiheellista toteuttaa välittömimmät tarpeet heti sekä valita tutkintovaliokunta vaalikokouksessa syksyllä 2017, joka ryhtyisi tutkimaan ihanteellista pätevyystutkijaverkostoa koko maahan ja SRALn yhdistyssääntöjen mukaisten tavoitteiden toteutumisedellytyksiä. Kuuleminen ja valiokuntatyö voisi tuoda aikaisempaa laajempia näkökulmia ja aikaisempaa leveämpiä hartioita asiantuntijavoimaisten terävien päiden tueksi. Myös aloitetyöskentelyssä kannattanee olla ahkera, demokraattinen ja aktiivinen.
Mikä olisikaan ihanteellinen kurssi- ja pätevyystutkintamäärä pääkaupunkiseudulle tai Rovaniemen seudulle - esimerkiksi? Voisiko sen, jos tilastointia harjoitettaisiin ja mallintamista, vaikkapa SPSS:llä, jotenkin johtaa tilastollisesti maan keskimääräisestä toiminnant tasosta tai vaikkapa Pirkanmaan Tampereen seudulta vertailemalla väkilukua, tulotasoa ja metropolistumistastetta työssäkäyntialuein. Pitäisi kuitenkin ensin olla luotettavia tilastoja radiomatöörien määristä maakunnittain vuosittain.
Ehkä kannattaisi perustaa oma tilastovaliokunta ja tilastojaos, jotta voidaan perustella esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriölle, maakuntaliitolle tai keskuskaupungille, millaiseen lisätoimintaan tarvittaisiin kasvua. Aivan kaikki yhteisöt eivät joudu tilanteeseen, missä kasvua olisi 15% vuodessa, mutta vähäisempikin, runsaan viiden prosentin vuosikasvu voi herättää pohdintoja voimavarojen riittämisestä ja kohdentamisesta.
Se toinen näkökulma on se, millä on velvollisuus olla aloitteellinen pätevyystutkijaverkoston ylläpitämisessä. Onko ensisijainen aktiivinen toimija se radioamatööriyhteisö, joka järjestää yhden, kaksi, kolme, neljä tai viisi kurssia vuodessa vai Suomen Radioamatööriliitto? Kyse on siitä, tuleeko jäsenyhteisöjen nauttia liittonsa luottamusta vai toimitaanko niin, että liitto nauttii jäsentensä luottamusta, ainakin jäsenyhteisöjensä laajaa luottamusta opetuksen ja pätevyystutkimuksen aikaisempina järjestäjinä. Tuo pätevyystutkimus ei taida olla niin kannattavaa toimintaa, että muodostuisi kaupallisesti markkinaehtoinen pätevyystutkimusverkosto aatteellisista yhteisöistä ja vapaaehtoistyöstä riippumatta.
Kustannukset opetuksen järjestämisestä tiloista tarvikkeisiin ja ennen kaikkea opettajien ja avustajien, mm. keittiönväen, panosta ja ilman mainostamista verkossa, menopalstoilla, ulkotilassa, voi saada takaisin vajaassa kymmenessä vuodessa noin kymmenen tai kahdenkymmenen euron jäsenmaksuin. Koska erikoistunut radioharrastaminen on pitkäjänteistä toimintaa, on tietenkin niin, että kun lasketaan kasvun edellyttämä aika rahana ja rahalliset menot kuluina, ei ole kovin monia yhteisöjä, jotka jaksaisivat kasvaa lisääntyvästä kitkasta huolimatta; mitä radioamatööristyneempi maakunta on, sitä vaikeampaa on löytää jatkuvasti uusia tahoja, jotka osaltaan tulisivat tukevana yhteisönä tukemaan näköistään radioamatööritoimintaa, sen osaa. Kaksi tai kolmevuosikymmentä aatteellista työtä tehnyt voi uhrata yhteisölleen jopa pienen uuden henkilöauton arvoista aikaa, jonka voisi elää vain itselleen esimerkiksi kehittämällä kilpailutuloksiaan tai rakentaessaan vain DXCC:ään. Radioamatööritoiminnasta ei hyödy yhdistyksessä niinkään radioamatööri, vaan ympäröivä yhteiskunta parempana toimintavarmuutena alkaen puheradioistimista ja kyvystä olla yhteyksissä - edes johonkin - verkkosähköttömässä tilassa - naapureitakin auttaen.
Saattaisi olla hyvä, jos hyötyliikennekuuntelu, kuunteluamatööriys, otettaisiin yhtä vakavissaan kuin 1948, vajaa vuosi radiomatööritoiminnan uudelleen alkamisen jälkeen 1939-1947 toisen maailmansodan ja valvontakomission alkuajan jälkeen. Nykyään niin hyötyliikennekuunteluun, kuuntelija-amatööriyteen kuin myös yleisradion kaukokuunteluun, DX-kuunteluun, on erinomaisia mahdollisuuksia aloituskustannuksitta verkko-ohjelmistoradioilla (http://sdr.vy.fi Keski-Pohjanmaan Kaustinen, http://sdr.dy.fi Päijät-Hämeen Lahden kaupungin Nastola).
Mikäli kerhojen aktiivisuutta ei ajatella enää opetustoiminnan tukitoiminnan, pätevyystutkimuksen, kannalta keskeiseksi, tämä tarkoittaa sitä, että keskustelu siitä, mikä on riittävä pätevyystutkijamäärä ja kurssitoiminnan taso ja tarve siirtyy Suomen Radioamatööriliiton vaalikokouksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaalikokousten välillä pitäisi olla joku Suomen Radioamatööriliiton hallituksen jäsen, joka valvoo pätevyystutkijaverkostoa jatkuvasti siten, että se tukee kerhojen opetustoimintaa.
Ellei pätevyystutkijaverkosto tue kasvavia, vähintään yhden kurssin joka vuosi järjestäviä, kerhoja, silloin tavallaan Suomen Radioamatööriliitto erkanee vähitellen jäsenyhdistyksistään - ja pätevyystutkimusten asiakkaista, kurssienjärjestäjistä, jolloin tavallaan herää kysymys, pitäisikö koko pätevyystutkinta julkisena palveluna muuttaa korporaatiopohjalta palvelupohjalle kuin autokatsastus, jossa kaikki ehdot täyttävät katsastajat kelpaavat länsimaisen avoimen yhteiskunnan syrjimättömyyteen perustuvien oikeusvaltioperiaatteiden mukaan.
Kyse on kerhon oikeudesta olla aktiivinen ja autonominen omassa asiassaan ja toisaalta kyse on siitä, voiko enää nykyään olla yksityisoikeudellista monopolia kansallis-korporatiivisessa hengessä julkishallinnon, viestintäviraston, ja kokelaan välissä. Tuo periaatekeskustelu esteellisyydestä johtaa vähitellen siihen, onko tutkintojärjestelmä kokonaisuudessaan oikeusvaltioperiaatteen mukainen länsimaisesti avoimen yhteiskunnan näkökulmasta tulkittuna. Väestöltään pienissä maissa asiantuntijat ovat asianomaisia eikä kukaan saa "tuomita omassa asiassaan". Pienissä yhteisöissä, valvovissa elimissä ei voida kohtuudella päästä siihen, että kaikki olisivat jatkuvasti ehdottoman esteettömiä tai sitten joudutaan tilanteeseen, jossa asiantuntemuksesta joudutaan luopumaan ja nimittämään koordinoimaan asioita taatusti ulkopuolisia ja niitä, joilla ei vielä ole aihepiiristä kovinkaan vankkaan tietoa, taitoa eikä kansalaiskuntoa, joka tosin kehittyy vuosien ja kokemuksen myötä. Kyse lienee oikeastaan kohtuullisesta esteellisyystason määrittelystä.
Saattaisi olla aiheellista toteuttaa välittömimmät tarpeet heti sekä valita tutkintovaliokunta vaalikokouksessa syksyllä 2017, joka ryhtyisi tutkimaan ihanteellista pätevyystutkijaverkostoa koko maahan ja SRALn yhdistyssääntöjen mukaisten tavoitteiden toteutumisedellytyksiä. Kuuleminen ja valiokuntatyö voisi tuoda aikaisempaa laajempia näkökulmia ja aikaisempaa leveämpiä hartioita asiantuntijavoimaisten terävien päiden tueksi. Myös aloitetyöskentelyssä kannattanee olla ahkera, demokraattinen ja aktiivinen.
Mikä olisikaan ihanteellinen kurssi- ja pätevyystutkintamäärä pääkaupunkiseudulle tai Rovaniemen seudulle - esimerkiksi? Voisiko sen, jos tilastointia harjoitettaisiin ja mallintamista, vaikkapa SPSS:llä, jotenkin johtaa tilastollisesti maan keskimääräisestä toiminnant tasosta tai vaikkapa Pirkanmaan Tampereen seudulta vertailemalla väkilukua, tulotasoa ja metropolistumistastetta työssäkäyntialuein. Pitäisi kuitenkin ensin olla luotettavia tilastoja radiomatöörien määristä maakunnittain vuosittain.
Ehkä kannattaisi perustaa oma tilastovaliokunta ja tilastojaos, jotta voidaan perustella esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriölle, maakuntaliitolle tai keskuskaupungille, millaiseen lisätoimintaan tarvittaisiin kasvua. Aivan kaikki yhteisöt eivät joudu tilanteeseen, missä kasvua olisi 15% vuodessa, mutta vähäisempikin, runsaan viiden prosentin vuosikasvu voi herättää pohdintoja voimavarojen riittämisestä ja kohdentamisesta.
Pätevyystutkijaverkosto 2004-2017: 57-28 pätevyystutkijaa
http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
https://web.archive.org/web/20040815040 ... kijat.html
10.12.2004 https://web.archive.org/web/20041210011 ... kijat.html [51]
29.01.2006 https://web.archive.org/web/20060129211 ... kijat.html [51]
05.03.2006 https://web.archive.org/web/20060305195 ... kijat.html [35]
04.05.2006 https://web.archive.org/web/20060504233 ... kijat.html [36]
14.07.2006 https://web.archive.org/web/20060714190 ... kijat.html [36]
15.07.2006 https://web.archive.org/web/20060715084 ... kijat.html [36]
21.07.2006 https://web.archive.org/web/20060721125 ... kijat.html [36]
09.09.2006 https://web.archive.org/web/20060909200 ... kijat.html [41]
05.10.2006 https://web.archive.org/web/20061005142 ... kijat.html [41]
31.12.2006 https://web.archive.org/web/20061231103 ... kijat.html [41]
22.02.2007 https://web.archive.org/web/20070225053 ... kijat.html [42]
20.07.2007 https://web.archive.org/web/20070720223 ... kijat.html [42]
14.08.2007 https://web.archive.org/web/20070814012 ... kijat.html [42]
04.08.2008 https://web.archive.org/web/20080804091 ... kijat.html [43]
05.03.2011 https://web.archive.org/web/20110305085 ... kijat.html [46]
05.11.2011 https://web.archive.org/web/20110811194 ... kijat.html [50]
28.09.2012 https://web.archive.org/web/20120928054 ... kijat.html [54]
22.07.2013 https://web.archive.org/web/20130722210 ... kijat.html [57]
06.03.2016 https://web.archive.org/web/20160306092 ... kijat.html [50]
22.03.2016 https://web.archive.org/web/20160322161 ... kijat.html [50]
27.01.2017 [28]
31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html [35]
https://web.archive.org/web/20040815040 ... kijat.html
15.08.2004 https://web.archive.org/web/20040815040 ... kijat.html [51]
Pirkanmaa
- Tampere Kaita Seikku OH3NYB
- Tampere Keinänen Paul OH3LWR
- Tampere Kurkisuo Jouko OH3ES
- Tampere Nurmi Seppo OH3LYA
31.03.2017
- Tampere Sirén Tommi OH3FCB http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
Uudenmaan Keski-Uusimaa
- Järvenpää Friman Matti OH2BDQ
- Tuusula Koskela Keijo OH2OT
31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
-
15.10.2004 https://web.archive.org/web/20040815040 ... kijat.html [51]
Pohjois-Savo
- Iisalmi Martiskin Hannu OH7HM
- Kuopio Jauhiainen Hannu OH7WD
- Kuopio Sopanen Pentti OH7RJ
31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
- Kuopio Sopanen Pentti OH7RJ
10.12.2004 https://web.archive.org/web/20041210011 ... kijat.html [51]
29.01.2006 https://web.archive.org/web/20060129211 ... kijat.html [51]
05.03.2006 https://web.archive.org/web/20060305195 ... kijat.html [35]
04.05.2006 https://web.archive.org/web/20060504233 ... kijat.html [36]
14.07.2006 https://web.archive.org/web/20060714190 ... kijat.html [36]
15.07.2006 https://web.archive.org/web/20060715084 ... kijat.html [36]
21.07.2006 https://web.archive.org/web/20060721125 ... kijat.html [36]
09.09.2006 https://web.archive.org/web/20060909200 ... kijat.html [41]
05.10.2006 https://web.archive.org/web/20061005142 ... kijat.html [41]
31.12.2006 https://web.archive.org/web/20061231103 ... kijat.html [41]
22.02.2007 https://web.archive.org/web/20070225053 ... kijat.html [42]
20.07.2007 https://web.archive.org/web/20070720223 ... kijat.html [42]
14.08.2007 https://web.archive.org/web/20070814012 ... kijat.html [42]
04.08.2008 https://web.archive.org/web/20080804091 ... kijat.html [43]
05.03.2011 https://web.archive.org/web/20110305085 ... kijat.html [46]
11.08.2011 https://web.archive.org/web/20110811194 ... kijat.html [51]
Päijät-Häme
- Hollola Reijo Lindewall OH3WK
- Lahti Esa Rössi OH3MMUQ
- Hollola Ari Lehto OH3HZ
- Lahti Pentti Lareva OH3TY
31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
- Hollola Ari Lehto OH3HZ
05.11.2011 https://web.archive.org/web/20110811194 ... kijat.html [50]
28.09.2012 https://web.archive.org/web/20120928054 ... kijat.html [54]
22.07.2013 https://web.archive.org/web/20130722210 ... kijat.html [57]
05.12.2013 https://web.archive.org/web/20131205183 ... kijat.html [57]
Keski-Pohjanmaa
- Kokkola Visti Raimo OH6JD
31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
-
Uudenmaan Itä-Uusimaa
- Porvoo Ekström Ernst OH2LXB
31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
-
23.05.2015 https://web.archive.org/web/20150523065 ... kijat.html [56]
Lapin Rovaniemen seutukunta
- Rovaniemi Eskelinen Seppo OH2LIC
31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
-
06.03.2016 https://web.archive.org/web/20160306092 ... kijat.html [50]
22.03.2016 https://web.archive.org/web/20160322161 ... kijat.html [50]
02.07.2016 https://web.archive.org/web/20160702160 ... kijat.html [49]
Varsinais-Suomi
- Salo Uotila Pentti OH1VT
31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
- Salo Uotila Pentti OH1VT
- Turku Heikinheimo Jukka OH2BR
- Turku Soini Juhani OH1RJ
- Turku Tolmunen Timo OH1KSC
- Turku Vaskikari Timo OH1BHC
Uudenmaan Länsi-Uusimaa poisluettuna pääkaupunkiseutu, Espoo ja Kauniainen
- Lohja Laakso Harri OH7L
31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
-
27.01.2017 [28]
31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html [35]
Viimeksi muokannut oh2op, 31.03.2017 15:04. Yhteensä muokattu 40 kertaa.
OH3 -25%, Pirkanmaa -75%, Päijät-Häme -50%
Entisen Hämeen läänin piiri - Hämeet
15.08.2004 [8] - 31.03.2017 [6]
15.08.2004 [8] - 31.03.2017 [6]
Kanta-Häme [2] 15.08.2004 https://web.archive.org/web/20040815040 ... kijat.html
- Hausjärvi Kelzenberg Norbert OH3NXL
- Hämeenlinna Olander Henri OH3JR
Kanta-Häme [4] 31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
- Jokioinen Reiman Hannu OH1IX
- Hämeenlinna Olander Henri OH3JR
- Hämeenlinna Wirtanen Marko OH8WM
- Riihimäki Saloranta Marko OH2LGW
Pirkanmaa [4] 15.08.2004 https://web.archive.org/web/20040815040 ... kijat.html
- Tampere Kaita Seikku OH3NYB
- Tampere Keinänen Paul OH3LWR
- Tampere Kurkisuo Jouko OH3ES
- Tampere Nurmi Seppo OH3LYA
Pirkanmaa [1] 31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
- Tampere Sirén Tommi OH3FCB
Päijät-Häme [2] 15.08.2004 https://web.archive.org/web/20040815040 ... kijat.html
- Lahti Lareva Pentti OH3TY
- Lahti Lindevall Reijo OH3WK
Päijät-Häme [1] 31.03.2017 http://www.sral.fi/info/tutkijat.html
- Hollola Lehto Ari OH3HZ
Viimeksi muokannut oh2op, 31.03.2017 12:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 170 vierailijaa