Samsungin historiaa
Lähetetty: 20.11.2024 09:11
https://www.youtube.com/watch?v=oL0umpPPe-8
https://www.youtube.com/watch?v=59FLrNTGVMg
https://www.youtube.com/watch?v=oL0umpPPe-8
Aikoinaan 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa monet yhtiöt keskittyivät vertikaaliseen integraatioon: alihankkijoiden ostamiseen tai perustamiseen tytär- ja osakkuusyhtiöiksi. Suomessa yksi yhteisö, mikä oli osuuskunta, oli Keskusosuusliike Hankkija, mikä oman markkinointiviestintänsä mukaan oli "Monessa mukana". Se ei oikeastaan niin kuin ei osuustoiminta yleensäkään ollut kovin tuottavama monellakaan toimialallaan, mutta kehitti tai ainakin piti yllä monia toimintoja kansallisesti. Epälijöiden mielestä Hankkina oli liian monessa mukana. Alueellinen tasapuolisuus näkyi mm. siinä, että Hankkijalla piti olla Sysmän toimipisteen lisäksi myös Hartolan toimipiste, koska Hartola oli vapautunut Suur-Sysmän ylivallasta Kustaa III:n aikana itsenäiseksi kunnaksi, myöhemmin kuntamarkkinoinnissa käytettäväksi Kunigaskunnaksi. Kristityt kutienkin evankelis-luterilaisessa kirkossa ovat löytäneet seurakuntayhteyden. Kun Sysmän ja Hartolan evankelis-luterilaiset seurakunnat yhdistyivät, ei nimeksi tullut (Suur-)Sysmän evankelis-luterilainen seurakunta eikä Hartolan-Sysmän evankelis-luterilainen seurakunta, vaan Tainionvirran seurakunta. https://www.tainionvirranseurakunta.fi/ Kirkkoherranvirasto on kuitenkin Sysmässä.
Historiankerronta menee yleensä Tyynenmeren sodan osalta niin, että Japanin 1920-luvun parlamentaarisen kehityksen pysäyttämisessä 1930-luvun fascismiksi laman ja kauppasaartojen vuoksi apuna varustautumisen osalta olivat suuret japanilaiset konglomeraatit, monialayhtiöt, keiretsut, minkä purkaminen tai ainakin hallinta oli keskeistä Yhdysvaltain miehitykselle.
Samanlaista anglo-saksista historiankerrontaa on myös Saksan osalta koskien mm. Kruppin terästehtaita, mitkä mahdollistivat ensimmäisen maailmansodan murhaavan tykistön valmistamisen suuressa määrin. Teräkseltä ei ole vapaa teräsmiestkään, Stalin, joka suositteli Suomelle omaa terästeollisuutta. Myös Neuvostoliitossa maan alikehittyneisyyden vuoksi oli melkoinen suurteollistamisen ohjelma 1928-1940, minkä teollisuuden tuotantolukuja Neuvostoliitto muisti taajaan esitellä stalinismin perustelemiseksi Saksan valtakunnan vastaisen varustelun perusteena. Suomen terästeollisuus lähti nousuun Rautaruukin Raahen terästehtaan avulla, kun sinne hankittiin Neuvostoliitosta alunperäistä suunnitelmaa suurempi sulatto ja kun siellä otettiin käyttöön neuvostoliittolainen jatkuvavalumenetelmä.
Lännessä, missä pörssittyminen oli pitkällä, 1980-luvulla alkoivat konglomeraatit purkautua ulkoistua, erikoistua niin kuin Suomessa mm. monialainen Nokia -yhtymä.
Tämä pörssittymisen, yksityistäisen, ulkoistamisen ja eriyttämisen paradigma on edelleen voimassa, mikä tavalaan wokettaa historiaa selaisena kuin se on, vaikka se ei liity suoraan tasa-arvoon, orjuudesta vapautumiseen, suffragettteihin, feminismiin eikä postmodernismiin. Kun paradigma on atomisoituminen markkinaksi suurista kartelleista, niin se tietenkin tuottaa historiankerrontaan lukuisia diskursseja, missä menneisyys ja korporatiivinen nykyisyys on woketettava ja sen ymmärtäjät cancelloitava.
Melko moni kollektivistinen aasialainen valtio on keskittänyt osaamista ja pääomaa. Korean asema on monella tavalla ollut karmea. Sitä ovat pyrkineet hallitsemaan Kiinan keisarikunta ja Japanin keisarikunta lähi-imperiaistisesti. Japanin keisarikunta pyysi Venäjän keisarikuntaa tunnustamaan 1895 Kiinan - Japanin sodan jälkeen Japanin herruuden Koreassa vastineeksi siitä, että Japani tunnustaa Venäjän herruuden Mantsuriassa. Tätä lupaa Venäjä ei myöntänyt. ja tuloksena oli se, että Japani hyökkäsi Venäjää vastaan Kauko-idässä ja saatiin 1904-1905 Venäjän-Japanin sota, minkä Venäjä hävisi. Myös Venäjän Itämeren laivastoa upposi merkittävässä määrin Japanin upottamana ja Venäjään oli Itämerellä korvattava tappionsa linjalaivojen ja risteilijöiden rakentamista nopeammin Suomenlahden rannikkotykistöllä. Tämä aiheutti senkin, että Englannin ja Ranskan vastustamatta Krimin sodan 1853-1856 tuloksena Venäjä sai militarisoida Ahvenanmaan. Tästä puolestaan seurasi esi-itsenäisyysajan radiokehitys. Itämeren laivastolle luotiin sähkötysradioverkosto, myös Ahvenanmaalle perustettiin lennätinasema 1912. Sotilasradiosähköttäminen oli niin tärkeää, että Suomen ensimmäiset radiot olivat venäläisiä sotilasradioasemia.
Samsungilla oli matkapuhelimissa melkoinen kriisi 1990-luvulla. Siitä tuskin olisi tullut johtavaa matkapuhelinvalmistajaa ilman konglomeraatin, yhtymän toisten toimialojen ristisubventiota. Samsungia pidetään yleensä hyviksenä, kun taas hävinneiden Kruppia ja I. G Farbenia ja muita keisarilisia ja natsistisia yhtymiä pääasiassa vain pahiksina englantilaisessa paradigmassa.
https://www.youtube.com/watch?v=59FLrNTGVMg
https://www.youtube.com/watch?v=oL0umpPPe-8
Aikoinaan 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa monet yhtiöt keskittyivät vertikaaliseen integraatioon: alihankkijoiden ostamiseen tai perustamiseen tytär- ja osakkuusyhtiöiksi. Suomessa yksi yhteisö, mikä oli osuuskunta, oli Keskusosuusliike Hankkija, mikä oman markkinointiviestintänsä mukaan oli "Monessa mukana". Se ei oikeastaan niin kuin ei osuustoiminta yleensäkään ollut kovin tuottavama monellakaan toimialallaan, mutta kehitti tai ainakin piti yllä monia toimintoja kansallisesti. Epälijöiden mielestä Hankkina oli liian monessa mukana. Alueellinen tasapuolisuus näkyi mm. siinä, että Hankkijalla piti olla Sysmän toimipisteen lisäksi myös Hartolan toimipiste, koska Hartola oli vapautunut Suur-Sysmän ylivallasta Kustaa III:n aikana itsenäiseksi kunnaksi, myöhemmin kuntamarkkinoinnissa käytettäväksi Kunigaskunnaksi. Kristityt kutienkin evankelis-luterilaisessa kirkossa ovat löytäneet seurakuntayhteyden. Kun Sysmän ja Hartolan evankelis-luterilaiset seurakunnat yhdistyivät, ei nimeksi tullut (Suur-)Sysmän evankelis-luterilainen seurakunta eikä Hartolan-Sysmän evankelis-luterilainen seurakunta, vaan Tainionvirran seurakunta. https://www.tainionvirranseurakunta.fi/ Kirkkoherranvirasto on kuitenkin Sysmässä.
Historiankerronta menee yleensä Tyynenmeren sodan osalta niin, että Japanin 1920-luvun parlamentaarisen kehityksen pysäyttämisessä 1930-luvun fascismiksi laman ja kauppasaartojen vuoksi apuna varustautumisen osalta olivat suuret japanilaiset konglomeraatit, monialayhtiöt, keiretsut, minkä purkaminen tai ainakin hallinta oli keskeistä Yhdysvaltain miehitykselle.
Samanlaista anglo-saksista historiankerrontaa on myös Saksan osalta koskien mm. Kruppin terästehtaita, mitkä mahdollistivat ensimmäisen maailmansodan murhaavan tykistön valmistamisen suuressa määrin. Teräkseltä ei ole vapaa teräsmiestkään, Stalin, joka suositteli Suomelle omaa terästeollisuutta. Myös Neuvostoliitossa maan alikehittyneisyyden vuoksi oli melkoinen suurteollistamisen ohjelma 1928-1940, minkä teollisuuden tuotantolukuja Neuvostoliitto muisti taajaan esitellä stalinismin perustelemiseksi Saksan valtakunnan vastaisen varustelun perusteena. Suomen terästeollisuus lähti nousuun Rautaruukin Raahen terästehtaan avulla, kun sinne hankittiin Neuvostoliitosta alunperäistä suunnitelmaa suurempi sulatto ja kun siellä otettiin käyttöön neuvostoliittolainen jatkuvavalumenetelmä.
Lännessä, missä pörssittyminen oli pitkällä, 1980-luvulla alkoivat konglomeraatit purkautua ulkoistua, erikoistua niin kuin Suomessa mm. monialainen Nokia -yhtymä.
Tämä pörssittymisen, yksityistäisen, ulkoistamisen ja eriyttämisen paradigma on edelleen voimassa, mikä tavalaan wokettaa historiaa selaisena kuin se on, vaikka se ei liity suoraan tasa-arvoon, orjuudesta vapautumiseen, suffragettteihin, feminismiin eikä postmodernismiin. Kun paradigma on atomisoituminen markkinaksi suurista kartelleista, niin se tietenkin tuottaa historiankerrontaan lukuisia diskursseja, missä menneisyys ja korporatiivinen nykyisyys on woketettava ja sen ymmärtäjät cancelloitava.
Melko moni kollektivistinen aasialainen valtio on keskittänyt osaamista ja pääomaa. Korean asema on monella tavalla ollut karmea. Sitä ovat pyrkineet hallitsemaan Kiinan keisarikunta ja Japanin keisarikunta lähi-imperiaistisesti. Japanin keisarikunta pyysi Venäjän keisarikuntaa tunnustamaan 1895 Kiinan - Japanin sodan jälkeen Japanin herruuden Koreassa vastineeksi siitä, että Japani tunnustaa Venäjän herruuden Mantsuriassa. Tätä lupaa Venäjä ei myöntänyt. ja tuloksena oli se, että Japani hyökkäsi Venäjää vastaan Kauko-idässä ja saatiin 1904-1905 Venäjän-Japanin sota, minkä Venäjä hävisi. Myös Venäjän Itämeren laivastoa upposi merkittävässä määrin Japanin upottamana ja Venäjään oli Itämerellä korvattava tappionsa linjalaivojen ja risteilijöiden rakentamista nopeammin Suomenlahden rannikkotykistöllä. Tämä aiheutti senkin, että Englannin ja Ranskan vastustamatta Krimin sodan 1853-1856 tuloksena Venäjä sai militarisoida Ahvenanmaan. Tästä puolestaan seurasi esi-itsenäisyysajan radiokehitys. Itämeren laivastolle luotiin sähkötysradioverkosto, myös Ahvenanmaalle perustettiin lennätinasema 1912. Sotilasradiosähköttäminen oli niin tärkeää, että Suomen ensimmäiset radiot olivat venäläisiä sotilasradioasemia.
Samsungilla oli matkapuhelimissa melkoinen kriisi 1990-luvulla. Siitä tuskin olisi tullut johtavaa matkapuhelinvalmistajaa ilman konglomeraatin, yhtymän toisten toimialojen ristisubventiota. Samsungia pidetään yleensä hyviksenä, kun taas hävinneiden Kruppia ja I. G Farbenia ja muita keisarilisia ja natsistisia yhtymiä pääasiassa vain pahiksina englantilaisessa paradigmassa.