Internet-yhteys -kauppaa

[oh2op]

https://www.hs.fi/talous/art-2000011137768.html

Vuosia sitten oli keskeistä saada länsirannikolle 5 Mbps - 10 Mbps, jotta Ruotsin televisio näkyisi. Nyt sitten jopa asuntoyhtiöissä tarjotaan asukkaan itsensä lisämaksettavaksi 100 Mbps, jotta saadaan vuosilaskutusta Telenor - DNA - Welholle noin 300 € vuodessa. Melko helposti menee kaikenlaisiin palveluihin Yleisradio-veron verran vuodessa, myös verkkotelevisio, kuten Netflix pitävät katselussa kiinni.

Mielenkiintoista on se, että Welhokin voi jäädä ajoittain 8 Mbps - 40 Mbps -tasolle 100 Mbps:n sopimuksella. Ilmeisesti monikaan ei hyväksyisi sitä, jos sähköstä(kin) jätettäisiin 60% toimittamatta - kaapelillakin, ei vain ilmassa salamoina. Entä jos vähentää vuokraamaansa 100 Mbps:n nopeutta? Väheneenkö saanto samaa tahtia vai saako enemmän sitä, mitä on ostanut ja mistä on maksanut?

No markkinatalous on tulllut monopoli- ja kartellitalouden rinnalle täydentämään, ja on kaikenlaisia suorituksia kaapelin kaivamisessa maahan kuin myös yhteyden luotettavuudessa. Tekstitelevision saa sylitietokoneelle varman oloisesti vaikka RTL-SDR DVB-T2- puikolla 1980 x 1080 - FullHD niin kauan kuin televisiomasto on pystyssä ja toimii. Toisaalta influenssesit ottavat talteen kuvansa jo 4k:na, mihin ei aivan jokainen ole hakenut Euronicsistä, Gigantista tai Powerista televisiovastaanotinta tarjouksesta. Kun 1970-luvulla tuli PAL-norminen väritelevisio PAL-nomisen mustavalkotelevision jatkoksi, niin Salora Finlandiaakin sai korjauttaa kotikäynnein noin kaksi kertaa kolmessa vuodessa. Kun sitten kehitys kehittyi, alkoi televisio kestää vuosia ja kulutti 300 W:n asemesta vain hehkulampun 60 W:n verran. Sitten alkoi ruutukehitys ja Finluxia Turkissa valmistettuna saattaa joutua voimaan vaihtamaan joka kolmas vuosi.

Matkapuhelimet kehittyvät taskutietokoneina aikaisemmin kämmentietokoneita korvanneiksi. Kuitenkin niihin on samaan (tarjous)hintaan saatavissa vain seuraava Android - päivitys. Tietokoneissa Microsoft Corp. pyrkii huolehtimaan siitä, että Windows-7:n, Windows-8:n ja Windows-10:n aikainen tietokoneisto siirtyy sähkö- ja elektroniikkaromuksi, SER:ksi, kun Windows-11:n teknilliset vaatimukset ovat riittävän vaativat 5 vuotta - 15 vuotta vanhoille pöytä- ja sylitietokoneillle. Tulee joko tarve uudistaa leasing - käytössä olleet sylitietokoneet Windows-11:lle ja sitten vanhemmat ja vähemmän nopeat kotikäyttöiset Linuxeille.

Siirtymässä Windows-10:stä Linuxiin on sovellusohjelmakysymys. Onko olemassa esimerkiksi sellaisia amatööriradiosovellusohjelmia, mitkä on käyttäjätuntumaltaa, "look and feel", samankaltaisia Linuxissa niin kuin olivat Windows:ssa?

Käytännössä saatetaan joutua käyttämään kolmea käyttöjärjestelmää yhdessä: Windows-11:a, Linuxeja, niin .deb - kin .rpm -paketoituja, ellei joku halua rakentaa itse Unix-tyyppisin komennoin lähdekoodista omia tiedostoja ja Android, mihin ei saa kuin seuraavan päivityksen vuoden tai kahden päähän.

Matkapuhelinten kierto SER:ksi on 2 vuotta - 3 vuotta, mikäli haluaa pysyä uusimissa Androideissa. Kuitenkin niillä voi olla vanjallakin Androidilla uusiokäyttö. Jos Internet-yhteys on, niitä voi pitää passiivisena sääasemana esillä pöydällä tai tekstiilitarralla seinässä sillä harmilla, että pitäisi olla ulkoinen virtalähdekin tai sitten vääräoppisena vain Internetin kautta käytettävänä APRS-asemana, vaikkapa APRSdroid:lla. https://aprsdroid.org/download DMRn tekstiviestimahdollisuus on hyvä asia, mutta jos on sekä DMR DMR-toistimelle että APRS jo valmiina, tämä lienee vielä parempi yhdistelmä.

Semanttisesti on ollut kaikenlaista laajakaistaa ja tiedon valtatietä jo ainakin 1983 alkaen, kun Reino Paasilinna puhui siitä televisiossa ja ryhtyi kansanedustajaksikin. Käytännössä suuret tietoliikennenopeudet eivät ole vain tuottaneet tiedon valtatein tietoyhteiskuntaa, vaan myös Seitsemän päivää - lehden aikaisemman päätoimittajan, kansanedustaja Pauli Aalto-Setälän, elämys- ja huomioyhteiskunnan. Tietoyhteiskuntaa ei ole enää vain hakurobotti ja Wikipedia, vaan tekoäly,, joka algoritminsa mukaan valmentautuu antamaan neuvoja yhdistämällä tietoja ja lausumallla oman mielipiteensä. Kun tekoälyyn liittyy myös mielipiteitä, jokaisen ajatussuunnan on hyvä pitää oma tekoälynsä uskomusmarkkinoilla. Suomi on itsenäisempi kuin koskaan, ja hyvinvointi kehittyy EMU-leikkaamalla. Verotus ke(/o)venee. On tasolleen vakauttamisen aika.

Silloin kun ei ole verkkosähköä eikä valokaapelia ja puhelinmastoa käytettävissä nopeahkolle Internetille, alkaa SSB, 2700 Hz, olla tieton valtatie; puheesta tulee ankeiden aikojen ylellisyyttä, ja normaalia on kapea data, 2 000 MHz - 20 000 MHz auroroineen ja QRN:ineen. Kun kaikki ryntäävät HF:lle puhuakseen 100 km - 300 km 100 W:lla, tulee ruuhka, jolloin kannattaisi levittäytyä vaikka 25 W:llakin VHF:lle ja UHF:lle. Näin ollen VUHF:stä tulee HF:n paisuntasäiliö ja tilapäisverkoksi järjestäytyvän kaaosverkon osa. HF on hyvä, mutta se ei riitä koko yhteiskunnalliseksi matkapuhelimistoksi. Radioamatööriyttä hallitsee DXCC-ajattelu ja HF. Se on FT8:n ja QRP:n kannalta hyvä asia, mutta ei oikein pidä esillä VUHF:ää edes 40 W:n ja 50 W:n DMR-autokoneiden vertaa, millä voisi tekstiviestittääkin toisellekin hyvinvointialueelle.

Kerho on hyvä kahvila, mutta se voisi olla, ei vain HF:n, vaan myös VUHF:n viestiasemia, kehittämiskeskus ja peruskoulaisten sekä toisen asteen oppilaiden tutustumistila VUHF:ään. VUHF korostaa paikallisia ja alueellisia yhteyksiä ja sosiologisesti lähenee LA:a. Vasta- tai myötäaseman operaattorin voi joskus nähdä livenäkin. Ennen kuin siirryttiin digitaalisiin yhteyksiin, mm. TETRA:aan 1990-luvun lopulla, oli lällärismi 1970-luvulla ja 1980-luvulla haaste, mistä voi lukea mm. Skanneri-lehdestä, vaikka Ahtialan VPK:llakin oli Lahden LA-yhdistyksen luettelossa kutsumerkki ja taisi olla yhdellä poliisilaitoksellakin.

Yksi datainen radiotyyppi on tullut markkinoille. Sekin perustuu vapaaradismiin niin kuin PMR446, RHA68 ja CB ja sitäkin radioharrastavat YouTube-lähteiden mukaan myös radioamatöörit. Meshtastic, Euroopassa 868 MHz on melko suorittu kokeilujen kohde, sillä välitetään lähes 800 MHz / 900 MHz - taajuisesti toivottavasti peräti 10 km:n - 15 km:n päähän dataa, tekstiviestejä.

Yksi tapa vielä toistaiseksi radiottomalle radioamatöörille on käyttää EchoLink:iä. Joissain maissa puheradiotoistinalueet ovat järjestäytyneet kansallisiksi konferensseiksi ja joissain ei aivan kovin kehittyneen infrastruktuurin maissa melko paljon puheradiotoistimia on yleensäkin kytketty EchoLink:iin, kuten Romaniassa ja Ukrainassa, ajattelevaisessa Ruotsissakin, toki.