OH3AC Keskustelupalsta

http://kansataisteli.sshs.fi , sisällysluettelo http://kansataisteli.sshs.fi/files/Kans ... _57_86.pdf

Lehden levikki oli:
1958 - 30 000 (noin)
1960 - 46 939
1962 - 47 391
1965 - 61 468
1966 - 70 652 (lähde: Karl Lennart http://fi.wikipedia.org/wiki/Lennart_Oesch Kansa taisteli 1/1967, sivu 2)

Arkistossa on juttua myös viestitoiminnasta:


ORGANISAATIOT

Jatkosodan viestitoiminnasta
- Jarmo Myyrä, Kansa Taisteli 5/1982, sivu 154 - sivu 157, välirauha, jatkosodan hyökkäysvaihe, asemasota, suurhyökkäyksen torjunta, saksalaisia vastaan

Valovoimaisimmat lottamme
- Aake Pesonen, Kansa Taisteli 6/1979, sivu 201 - sivu 205, alkuperäislähde Ilmatorjuntaupseeri 4/1978

Viestimuseo Riihimäellä
- Kansa Taisteli 7/1983, sivu 232 - sivu 233

Viestitoiminnan kehitys 1920- ja 1930-luvuilla
- Jarmo Myyrä, Kansa Taisteli 8/1978, sivu 264 - sivu 268, runsaasti kuvitettu artikkeli sotilasviestitoiminnan alkuajoista Suomessa


TIEDOTTAMINEN

Kaiutinpropagandaa rintamalla
- Tenho Myllymäki, Kansa Taisteli 9/1967, sivu 225 - sivu 227, Fordeilla toiminut propagandayksikkö

Kun Oulun radio miehitettiin 1939
- Arvo Alanne, Kansa Taisteli 10/1979, sivu 336 - sivu 339, yleisradiotoimintaa suomalaisille reserviläisille suunnattuna

Maanpuolustustiedoistusta vuonna 1700
- Erik Ekholm, Kansa Taisteli 1/1985, sivu 31 - sivu 32, Tyrvään Pyhän Olavin kirkon muistokirjoitus suuren Pohjan sodan ajoilta

Nauhoitettuja sotilaiden ääniä
- K. L. Oesh, Kansa Taisteli 1/1967, sivu 31, liittyy Weilin ja Göösin kustantamaan Paavo Rintalan kirjaan Sotilaiden äänet, joka perustuu Yleisradion tekemiin haastatteluihin Länsi-Kannaksen asemien murtokohdissa olleilta taistelijoilta.



TIEDUSTELU

Maakuuntelu säästi monen miehen hengen
- Pentti P. Perttula, Kansa Taisteli 5/1980, sivu 164 - sivu 339, insinöörien Oskari Boströmin ja Voitto Joutsenniemen kehittämä maakuuntelumenetelmä jalkaväkirykmentti 25:ssä, jota käytettiin Seesjärvellä.

Puhelinkuuntelusta syntyi arvaamaton tietolähde
- L. Kaitera, Kansa Taisteli 7/1966, sivu 213 - sivu 215, Ontajärven lähellä Rokshjärvellä

Punahameinen nainen tukikohdassa
- Pentti P. Perttula, Kansa Taisteli 4/1981, sivu 136 - sivu 138, Seesjärven Suurlahden maakuunteluaseman toiminnasta

...radiotiedustelun riveissä...
- Niilo Rautavala, Kansa Taisteli 4/1982, sivu 134 - sivu 136, päämajan radiopataljoona, peitenimi "Hauki", Sortavalassa


LAITTEET

4711
- G. Eronen, Kansa Taisteli 7/1970, sivu 223 - sivu 224, radiovastaanotin 4711

Säkkijärven polkka
- K. G. Hultamo, Kansa Taisteli 6/1968, sivu 161 - sivu 164, 19.6.1941 Korialla V. Tiaisen komentamaan Pion. P 14:ään perustettu vänrikki Y. Tuomisen johtama erillinen valonheitinjoukkue 26.6.1941 alkaen miinoja raivaamassa Penttilän kylässä, Enson tehdasalueella, Rouhialan voimalaitoksella sekä 29.8.1941 Viipurin valtauksen jälkeen Viipurissa. Joukkue tutki 30.8.1941 lennätinlaitoksen ja löysi ullakolta neljä antautuvaa neuvostoliittolaista. Samalla oli Sommeen motista löydetty radiolaukkuja joiden vastaanottimet oli viritetty Tallinnan aallonpituudelle, 409 m - 410 m. Lennätinlaitoksella tapahtui rähjähdys sokkelin alle kaivettujen miinojen vuoksi. Yksi vangeista oli insinööriluutnantti, joka opasti joukkueen Viipurin linnalle ja selitti asian.



Radiomiinan laukaisulaite äänirautoineen ja kellokoneistoineen on esillä Museo Militarian perusnäyttelyn toisessa kerroksessa. Miinojen laukaisun estämiseksi käytettiin pääasiassa Säkkijärven polkkaa häirintäsignaalina. http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4kkij%C3%A4rven_polkka

MUISTELMAT JA TAPAHTUMAT YLEENSÄ

Ilmavalvontalotan arkipäivää
- Meeri Koivu, Kansa Taisteli 3/1978, sivu 102 - sivu 105

Muistelmia ViestiP 21:n Puhelinkomppaniasta
- Lauri Sarvanto, Kansa Taisteli 4/1970, sivu 101 - sivu 106, 21. divisioonan 21. viestipataljoonan puhelinkomppanian päällikkö Lauri Sarvannon muistelmia. Artikkelissa on kuva puhelinkeskuksen orresta sivulla 101, kaksi kuvaa linjankorjauksesta pylväässä sivulla 102 ja 103 sekä puhelinlangan laskemisesta kuorma-autosta sivulla 104 sekä kuvat parikaapelin laskemisesta maahan kelalta sekä lotasta, joka välittää keskuksessa puhelua sivulla 105 kuin myös partiosta lähettämästä kenttäradiolla viestiä sivulla 106. Radiopuhelin saattaa olla "Kukkopilli".

"Selvä hotelli Torniin"
- Arvo Tolonen, Kansa Taisteli 9/1983, sivu 316 - sivu 317, yhteyden muodostaminen rajalta Helsinkiin hotelli Torniin valvontakomissiolle 1944

Olinhan siellä minäkin
- "Sentraali Sandra", Kansa Taisteli 5/1973, sivu 135 - sivu 136, radiosähköttäjäkurssin Ilmajoella 21.6.1941 alkaen suorittaneen lotan kokemukset, Karjalan Armeijakunnan puhelinkeskuksesta Niittylahdesta, 15.7.1941 jälkeen Kaurilassa, 1.6.1942 jälkeen Tiiksjärvellä LeLV 14:ssä puhelinkeskus "Toosassa" ja kaukokirjoittimella.

Toimin tulenjohtueen radistina
- Veli Tirkkonen, Kansa Taisteli 7/1984, sivu 226 - sivu, I/KTR:n, Unto Ilmari Merenheimon komentaman niin kutsutun "Merenheimon patteriston" radioryhmän tapahtumat torjuntataisteluiden aikana 27.6.1944.

Viestimieskohtaloita Maksimansaaressa
- Jukka Jalkanen, Kansa Taisteli 2/1984, sivu 64 - sivu 65, I/8./JR 64:n toimintaan ilittyvää viestitoimintaa 27.1.1940 alkaen Maksimansaarta 25.1.1940-6.3.1940 puolustaneen Salomon Klassin komppanian alueella.

Viestikoira
- V. V. Karinto, Kansa Taisteli 1/1973, sivu 14 - sivu 17, saksanpaimenkoira ja viestikoira Raunin toiminta tammikuussa 1940 Leipäsuolla Porin Rykmentinstä kootin 1. Prikaatin majuri Lauri Ruotsalaisen komentaman III pataljoonan alueella.

Viestilottana kannaksella
- Alli Peltonen, Kansa Taisteli 9/1967, sivu 234 - sivu 237

Viestimiehen sotaa Kollaalla
- 1. osa, L. Kaitera, Kansa Taisteli 2/1964, sivu 41 - sivu 45
- 2. osa, L. Kaitera, Kansa Taisteli 3/1964, sivu 77 - sivu 79

Suomen sotahistoriallinen seura on julkaissut noin 25 000 sivua kirjoituksia, jotka lähettäjät olivat toivoneet julkaistaviksi Kansa taisteli -lehdessä. Niissäkin voisi olla jotain viestitoimintaan liittyvää, joten jos on niin olisi hyvä, että artikkeliviitteen voisi lisätä luetteloon Kansa taisteli -lehdessä julkaisutjen artikkeleiden viitteiden jatkoksi.

http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... /index.php

Yleisiä

Viestitoiminnan kehitys 1920- ja 1930-luvuilla http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_2823.pdf
Myyrä Jarmo, ev res ja entinen viestitarkastaja

Viestitoiminta talvisodassa http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_2783.pdf
Myyrä Jarmo, ev res ja entinen viestitarkastaja

Jatkosodan viestitoiminnasta http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_1899.pdf
Myyrä Jarmo, ev res ja entinen viestitarkastaja



TALVISOTA 1939-1940 http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... hp?type=Ts

Maksimansaaren viestiyhteydet talvisodassa http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_1071.pdf
JR 64, helmikuu 1940, Jalkanen Jukka

Viestimieskohtaloita Maksimansaaressa http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_1830.pdf
9./JR 64 ja I/8./JR 64, helmikuu 1940, Jalkanen Jukka

Viestitoiminta talvisodassa http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_2783.pdf
Myyrä Jarmo, ev res ja entinen viestitarkastaja



HYÖKKÄYSVAIHE 1941 http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... hp?type=Hy

Viestimiehet sodassa http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_1284.pdf
3./VP 24, Lankila, Kinoskari Ossian

Tuuripeliä viestipuuhissa http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_2943.pdf
VP 34, Tolonen Arvo

Prikaatin viestissä http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_3185.pdf
Hämeen ratsurykmentti, Itä-Karjala, Harju Johan K

ASEMASOTAVAIHE 1941-1944 http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... hp?type=As

Viestimiehenä http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_0479.pdf
VP 4, 1942, Taimiaho Aarne, Orimattila

Viestipartiossa Vienan Karjalan autiokylissä 1942 http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_1463.pdf
Vienan Karjala, Härmä H. I.

TORJUNTATAISTELUVAIHE 1944 http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisemattomat-kirjoitukset/category.php?type=Tt



JATKOSOTA YLEENSÄ http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... hp?type=Js

Viestimiehenä Suomenlahden ulkosaarilla http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_0643.pdf
RTR 2, 1941-1944, Pyöttiälä Paavo

Viestimies http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_1512.pdf
Syväri ja Laatokan Karjala, 1942-1944, Virta Allan A

Jatkosodan viestitoiminnasta http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_1899.pdf
Myyrä Jarmo, ev res ja entinen viestitarkastaja



LAPIN SOTA 1944-1945 http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... hp?type=Ls



VIIDENNEN DIVISIOONAN HYVÄT MIEHET http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... hp?type=5D



KOTIRINTAMA http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... type=Kotir



EVAKOT http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... ype=Evakot



NAISET SODASSA http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... ype=Naiset



MUUT http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... ?type=Muut

Viestimuseo Riihimäellä http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_1463.pdf
Heimonen K., ltn ja Viestikillan sihteeri

Viestitoiminnan kehitys 1920- ja 1930-luvuilla http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_2823.pdf
Myyrä Jarmo, ev res ja entinen viestitarkastaja

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005498514.html

Maksimansaaresta on Kansa Taisteli -lehdessä artikkeli ja myös julkaistavaksi lähetetttyjä julkaisemattomia kirjoituksia. Maksimansaari kuului Koirinojanlahden edustan saariin Petäjäsaaren, Putkisaaren, Paimoinsaaren ja Vuoratsun kanssa. Käskyn vallata saaret antoi kenraalimajuri Woldemar Hägglund 14. tammikuuta 1940, jotta neuvostoliittolaiset saadaan saarrettua mottiin.

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Ken ... %A4/530431

http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi ... /9/area/27

https://fi.wikipedia.org/wiki/Woldemar_H%C3%A4gglund

Kansa Taisteli -lehden julkaistu artikkeli:

Viestimieskohtaloita Maksimansaaressa
- Jukka Jalkanen, Kansa Taisteli 2/1984, sivu 64 - sivu 65, I/8./JR 64:n toimintaan ilittyvää viestitoimintaa 27.1.1940 alkaen Maksimansaarta 25.1.1940-6.3.1940 puolustaneen Salomon Klassin komppanian alueella.

Kansa Taisteli -lehden julkaisemattomat artikkelit:

Maksimansaaren viestiyhteydet talvisodassa http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_1071.pdf
JR 64, helmikuu 1940, Jalkanen Jukka

Viestimieskohtaloita Maksimansaaressa http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisema ... s_1830.pdf
9./JR 64 ja I/8./JR 64, helmikuu 1940, Jalkanen Jukka

Jalkaväkirykmentti 64:n 72 kaatunutta 25.1.-6.3.1940
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index ... aekaikki=1

Yhdeksännen komppanian päällikön, kapteeni Salomon Klassin, muistelmat
http://fennojudaica.jchelsinki.fi/fi_pe ... lomon.html

Mottitaistelu perustui siihen, että Suomen puolustusvoimilla ei ollut yhtä raskasta kalustoa moneen paikkaan kuin työläisten ja talonpoikien puna-armeijalla. Näin ollen saartaminen mottiin ja näännyttäminen huollon puutteessa sekä samalla jatkuva häirintäammunta olivat tapa laukaista motti myöhemmin.

Viestimieskertomukset yleensä jakautuvat kahtia siten, että puhelinviestitoiminnan haasteet liittyvät pääasiassa vikapartiointiin ja kaapeliyhteyksien vaarallsieenkin kunnossapitämiseen, kun taas puhelinviestitoiminnan tarinat ovat suoraan ylijohdon joukkojen tasolta: radiohäirintää ja radiotiedustelua. Periaatteessa analogisella kaudella sotialsopetuksne jakautuneisuudesta eritysiesti viestipataljoonassa ja viestirykmentissä, missä viestimiehet olivat omissa radio- tai puhelinkomppanioissaan, oli seurauksena jonkinlainen eriytyminen.

Puhelinviestimiehille ei ollut kovin helppoa käsittää,miten paljon aikaa ja vaivaa tosiasiassa meni sähkötysnopeuden nostamiseen 40 merkkiin minuutista 60 merkkiin minuutissa tai jopa 80 merkkiin minuutissa samaan aikaan, kun he itse jo harjoittelivat kilometrien kenttäkaukokaapeliyhteyden rakentamista tai linkkiradioita. Puhelinviestitoiminnasta raskaita oli määräaikainen kaapeliyhteyden rakentaminen ja purkaminen, jotta viestikeskusten siirrot ajallaan mahdollistuivat, toiseksi haastavinta oli melko lähialueeseen rajoittuvat esikuntien toimistojen lähiyhteyksien toteuttaminen ja puhelinkeskuksen hoito. Keveintä oli sähkötysradioasemaa raskaampien linkkiradioiasemien käyttökuntoon saattaminen kaksikymmenmetrisine teräksisine tai alumiinisine teleskooppimastoineen. Länsisaksalainen FM 12 / 800 -kenttälinkki 1950-luvun lopun tekniikkana tuli Suomen puolustusvoimiin jo 1960.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kentt%C3%A4linkki

Kenttälinkkitoiminnan yksi ulottuvuus oli kuuluvuusennusteen laadinta paperilla kartalta piiirrettyjen korkeuskäyrien mukaan. Jos 450 MHz:n tai 800 MHz:n taajuusalueella oli riittävästi mäkiä, jotka ainakin Fresnellin ensimmäisen vyöhykkeen tasolla leikkasivat keilaa, oli tuloksena vaimennus, joka ei ollut riittävä kenttälinkin järjetelmäarvolle, minkä vuoksi yhteys ei enää toiminut siksi, että mäen tai korkean paikan heijasteet saattoivat olla vaimentavia, vasta-aaltoisia.