logo

Lahden Radioamatöörikerho ry., OH3AC; *1930-2015*

Lahden Radioamatööri-
kerho ry
PL 74
15141 LAHTI
Sähköposti:
oh3ac(a)oh3ac.fi
logo

Takaisin etusivulle

SÄHKÖTYKSEN TEKNIIKKAA

YKSINKERTAISTETTU LASKENTATAPA SOINNUTTOMAN
RADIOSÄHKÖTYKSEN VAATIMAN KAISTANLEVEYDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

Jukka Kinkamo, OH2JIN
oh2jin@oh3ac.fi
+358 44 965 2689


Nyrkkisääntönä voidaan todeta että soinnuton sähkötys l. lähetelaji A1A vaatii noin 100 Hz kaistanleveyden. Vaadittava kaistanleveys voidaan laskea seuraavassa esitetyllä menetelmällä. Oletuksena on se, että lähettimen taajuusvakavuus on riittävä ja sen harhalähetevaimennus on määräysten mukainen.

Perusolettama on se, että käytämme viiden merkin ryhmää, joka muodostuu sanasta “PARIS”. Sähkötysmerkkien piste on ajastuksen perusyksikkö ja siitä määritellään radiosähkötyksen ajastusvaatimukset:
- Viiva on kolmen (3) pisteen pituinen
- Sähkötysmerkin sisällä pisteiden ja viivojen välinen aika on yhden (1) pisteen aika
- Sähkötysmerkkien välinen aika on kolmen (3) pisteen aika
- Ryhmien välinen aika, johon saakka lasketaan ryhmän loppu, on seitsemän (7) pisteen mittainen aika:

P:  1 1 3 1 3 1 1  + 3    = 14
A:  1 1 3          + 3    =  8
R:  1 1 3 1 1      + 3    = 10
I:  1 1 1          + 3    =  6
S:  1 1 1 1 1      + 7    = 12
             Yhteensä:      50

Yhteensä pisteen mittaisia ajastuksen perusyksiköitä l. symboleita lasketaan ryhmässä olevan viisikymmentä kappaletta. Tämän jälkeen alkaa uusi ryhmä.

Jos sähkötämme minuutin aikana kaksikymmentä ryhmää, siirrämme minuutissa sata sähkötysmerkkiä sekä niiden sisällä ja välillä olevat “tyhjät tilat”... ne ovat osa siirrettävää informaatiota! Tämä tarkoittaa myös sitä, että siirrämme pisteen mittaisia aikayksiköitä (olipa aikayksikössä kantoaalto päällä tai ei) yhden minuutin aikana:

20 x 50 = 1000

Yhden sekunnin aikana siirrämme pisteen mittaisia aikavälejä, siis symboleja:

1000 / 60 = 50 / 3 = 16,7 kpl

Nyt tulee mukaan käsite baudinopeus, l. siirrettävien symboleiden määrä sekunnissa. Esimerkkimme sähkötysnopeudella siirtonopeudeksi muodostuu 16,7 baudia.

Kaistanleveys riippuu ITU:n mukaan baudinopeudesta seuraavalla suhteella:

Bn = B x K, missä

Bn = Vaadittava kaistanleveys
B = Kaudinopeus
K = Avainnuksen nousu- ja laskuajoista riippuva kerroin

Käytännössä:
K = 3 tarkoittaa pehmeää avainnusta
K = 5 tarkoittaa kovaa avainnusta


Laskuesimerkki 1.:

Käytämme kovaa avainnusta, missä K = 5, jolloin avainnuksen nousu- ja laskuajat ovat nopeita, mutta avainklikkejä ei välttämättä vielä esiinny. Baudinopeus on 16,7. Mikä on lähetteen vaatima kaistanleveys?

Bn = 16,7 x 5 = 83,5 Hz


Laskuesimerkki 2.:

Käytämme “standardiavainnusta”, missä K = 3. Baudinopeus edelleen 16,7. Paljonko lähetteemme vaatii kaistaa?

Bn = 16,7 x 3 = 50 Hz


Laskuesimerkki 3.:

Käytämme kovaa avainnusta, missä K = 5. Sähkötämme merkkiryhmiä “PARIS” nyt nopeudella 25 ryhmää minuutissa. Paljonko lähetteemme vaatii taajuuskaistaa?

Aloitamme laskennan baudinopeuden selvittämisellä:
- baudinopeus minuutissa 25 x 50 = 1250
- baudinopeus sekunnissa 1250 / 60 = 20,8
- vaadittava kaistanleveys Bn = 20,8 x 5 = 104 Hz

Jos muutamme avainnuksen normaaliksi ja pehmeäksi, putoaa vaadittava kaistanleveys seuraavasti:

K = 4 => Bn = 4 x 20,8 = 83,2 Hz
K = 3 => Bn = 3 x 20,8 = 62,4 Hz

Nyrkkisääntönä on, että liian kova avainnus nopeilla nousu- ja laskuajoilla käyttää kohtuuttomasti taajuuskaistaa. Toisaalta liian pehmeä avainnus huonontaa merkkien luettavuutta (QRK).

Listätietoa eri lähetelajien vaatiman kaistanleveyden laskemisesta löytyy tästä linkistä


Sähkötyksen tekniikasta kiinnostuneiden kannattaa myös ehdottomasti lukea Erkin, ex-OH8RC/OH6DX/OH4NRC; kirjoittamat kaksi artikkelia. Ne löydät näistä kahdesta linkistä:
CW-artikkeli, osa 1
CW-artikkeli, osa 2

... ja tästä pääset takaisin etusivulle

© Text-copyright: OH3AC